14 vegaania kansien välissä

Oletko koskaan pohtinut sitä miksi ihmiset ryhtyvät vegaaneiksi? Minä olen miettinyt sitä paljonkin vuosien varrella. Tammikuussa tuli luettua Mia Takulan kirja Elämäni Vegaanina kun sain sen arvostelukappaleena Into Kustannukselta. Sen jälkeen minulla menikin reilu kuukausi sulatellessa sitä kaikkea mitä kansien väliin kätkeytyikään, ennen kuin sain mitään sanoiksi asti, sillä aihe ei ole helppo. Elämäni Vegaanina kertoo 14 ihmisen tarinan vegaaniksi ryhtymisestä, syistä siihen ja elämästä vegaanina. Juuri tällaista olen kaivannut paljon vuosien mittaan, sillä vaikka facebook onkin täynnä vegaanisia ryhmiä jokaiseen makuun matkustuksesta, sipsikaljavegaaneihin ja kosmetiikasta viineihin ja juustoihin, niin se syvempi puoli usein hukkuu massaan ja itse en aina haluakaan sanoa sanaa suustani vaan olen mielummin hiljaa kiivaissakin keskusteluissa.

Mikä meitä kaikkia vegaaneja yhdistää on se hetki kun avaa silmänsä ja haluaa ottaa vastuun itsestään ja teoistaan. Jokainen vegaani on erilainen, jokaisella on eri syyt terveydestä ekologisiin tai eettisiin, meitä ei ole muovattu yhdestä muotista. Kirjassa tarinansa kertoi niin urheilijoita, vuorikiipeilijä, lääkäri kuin perheen isäkin. Tämä kirja on hyvää luettavaa juuri sen takia, ettei ole mitään stereotyyppistä vegaania olemassa.

Palaten tähän kirjaan lukukokemuksena. Otin sen mukaan Berliiniin, sillä ajattelin, että jossakin vaiheessa minulla olisi aikaa avata se. Onneksi näin ei käynyt, sillä olisin saanut siihen uppoamaan helposti tunnin, pari tai koko illan. Odottaessamme lentokoneen lähtöä Berliinissä avasin kirjan ensimmäisen kerran ja luimme sitä yhdessä Kallen kanssa päät vierekkäin. Tarinat ovat mielenkiintoisia, uniikkeja ja ennen kaikkea kannustavia. Kuka tahansa pystyy olemaan vegaani jos näin tahtoo, usein se nimittäin on juuri siitä tahdosta ja omasta asenteesta kiinni. Kirjasta tuli hyvä mieli, vaikka esimerkiksi Mia Takulan kettutarhaiskujen tarina toi kyyneleet silmiini, maailmassa on niin paljon vääryyttä. Matkan jälkeen ei mennytkään montaa päivää kun kirja oli jo loppu, siitä alkoi se kuukausien pohtiminen sekä omien ajatusten käsittely sillä niitä tästä syntyi paljon, vaikka jo vegaani olenkin.

Kenelle kirja sopii? Vegaaneille, heille jotka pohtivat vegaaniksi ryhtymistä, vegaanien läheisille sekä ihmisille jotka vain haluavat tietää enemmän vegaaneista ja veganismista. Aiempia ajatuksiani veganismistani voit lukea täältä.

ps. jos haluat maistiaisen kirjasta niin löydät Leo Straniuksen tarinan täältä.

Kirjan löydät Into:n verkkokaupasta  sekä Adlibriksestä.

Kirja saatu arvostelukappaleena Into kustannukselta, affiliatelinkki

Mitä tänään syötäisiin?

Herkullista tiistaita juuri sinulle! Välillä keittiössä iskee ongelma mitä sitä tällä kertaa laittaa ruoaksi ja olemmekin Kallen kanssa koonneet suosikeistamme listan paperille. Tein tästä myös siistimmän tulostettavan version, jonka jaoin kanssa blogin FB:n puolella ja se onkin teidän vapaassa käytössänne! Tulosta, jaa ja ennen kaikkea ota ideoita keittiöösi. Usein sitä tulee ajateltua viikon ruokalistaa siten mitä tulisi kaupasta ostaa, kuitenki meillä on usein kaapit täynnä aineksia vaikka mihin ja tällä viikolla ajattelimmekin listaa tehdessä toisinpäin. Tällä tavoin myös säästää, sillä usein tulee ostettua aina sitä samaa kaupasta ja tehtyä sitä iän ikuista makaronilaatikkoa tai kiusausta, jolloin kaappien antimet eivät näe päivänvaloa. Kaappeja tyhjentävä menu kuulostaa tältä: 

Maanantai Tofuwokki

Tiistai Sienirisotto

Keskiviikka Linssikeitto

Torstai Italianpata tai Mustapapupyöryköitä riisillä

Perjantai Pinaattikeitto

Kaikki helppoja ja risottoa lukuunottamatta nopeita arkiruokia monipuolisuutta unhohtamatta. Suosimme (kotimaisia tai/ja luomu) pakastekasviksia usein tuoreiden sijaan juuri säilyvyyden takia, sillä mikään ei harmita enempää kuin pilalle menneet kasvikset vihanneslokerossa. Käytämmekin niitä hyvillä mielin. Myös jos tulee paahtoleipää ostettua laitamme sen suoraan pakkaseen, sillä tällä tapaa leipää ei tule kulutettua kauheita määriä ja ei haittaa, vaikka olisikin päiväystuote. Se leipä maistuu paahdettuna ihan samalta oli se pakkasesta tai juuri kaupasta haettua. Viime kuukausina olemme säästäneet reilun satasen pelkästään sillä, että ostamme päiväys- ja alennustuotteita. Aika iso raha vai mitä! Jos teitä kiinnostaa enemmänkin miten me säästämme arjessa niin voin siitä kirjoitella oman postauksensa. :)

Suunnitteletko viikolle ruokalistaa ja miltä meidän viikon menu vaikuttaa? 

Onnellisuus on hetkittäistä

Tänään koin aamulla oivalluksen; ihminen ei voi olla koko aikaa onnellinen, vaan onnellisuus on pikemminkin hetkittäistä, pieniä asioita ja tunteita. Väitän ettei ilman tietynlaista valaistumista kukaan voi olla aina onnellinen ja näin ei mielestäni kuulukaan olla. Parasta on ne pienet hetket ja oivallukset siitä että nyt on onnellinen. Koen onnellisuuden tunteen tulevan hetkistä kun heittäytyy ja sulkee kaiken ylimääräisen pois ja vain on. Materia tekee toiset onnelliseksi ja se kestää joko pienen hetken tai pidempääkin. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa olla onnellinen, kunhan se ei vahingoita muita. Minut tekee onnelliseksi appelsiinikreemipatukka Vegekaupasta, käytettynä ostettu takki, unelmoiminen ja sängyssä loikoilu hyvän kirjan parissa.

Viime aikoina minut on erityisesti tehnyt onnelliseksi se kun Tiikeri jaksaa taas hyppiä mahansa kanssa leikkiessä kunnon ilmaloikkia (aika pitkään oli tauko ettei kunnolla hyppinyt kun tuota elopainoa oli kertynyt), energialeikatut lyhyimmät hiukset ikinä, hitaat aamut rakkaan kanssa, syvälliset keskustelut, kikattelu ja vain yksinkertaisesti asennoitumalla ikäviinkin asioihin positiivisesti. Elämä on täynnä pieniä kauniita asioita, pitää vain osata olla niiden tasolla, pysähtyä ja nauttia.

xoxo