Mielenrauhaa sienimetsästä

sienimetsä, sienestäjä, sieniä, suppilovahvero


Jos jokin asia on lähellä sydäntäni niin se on metsä. Syksyn tullen olen viettänyt paljon aikaa sienimetsällä jo lapsuudesta lähtien. Joka kerta metsään astuessa aistit heräävät, hengitys syvenee ja huolet kaikkoavat ennen kuin huomaakaan. Kuitenkin muutettuamme Tampereelle on niiden hyvien sienipaikkojen etsiminen ollut todella vaikeaa, kun ei ole oikein tiennyt mistä aloittaa. Vuodessa olen viisastunut ja nyt minulla on täälläkin omat vakiopaikkani, jotka eivät petä sienien suhteen, mutta edelleenkin ne parhaat paikat löytyvät kotopuolen metsistä.

Tänä syksynä on saanut ihastella sosiaalisessa mediassa ihmisten sienisaaliita, sillä nyt todella on mitä poimia. Vaikka alkusyksyn sai lähinnä kateellisena katsella toisten ihmisten valtavia kanttarellisaaliita niin suppilovahveroiden noustessa olen minäkin päässyt näihin karkeloihin mukaan. Kävimme Lohjalla viikonloppuna ja pakko oli päästä myös metsään ennen lähtöä. Mättäät olivatkin onneksi täynnä isoja ja pieniä suppiksia ja tyhjin korein emme joutuneet sieltä poistumaan! Melkein iski ahdistus kun ei tiennyt minne astua ja kotiin kannettiin sieniä reilut kaksi kiloa. :D


suppilovahvero, suppis, sieni
suppis, suppilovahvero, sieni


Lähinnä poimin niitä eniten meidän makuumme olevia sieniä kuten suppilovahveroita, kanttarelleja, mustatorvisieniä ja suolasieniksi karvalaukkuja (karvarousku). Sienestys on ollut aina helppoa, kun sitä on tehnyt ihan pikkutytöstä asti ja on jo silloin oppinut mitkä ovat syötäviä ja mitkä taas eivät. Jos sienestys kiinnostaa niin lähde osaavan ihmisen mukaan, joka pystyy opettamaan samalla. Sienikirjan kanssa metsään lähteminen ei ole mahdotonta, mutta alussa voi helposti mennä sienet sekaisin. Tässä kohti on pakko mainostaa Kallen tiimin koulussa tekemää sienipeliä Fungus Frenzy, jonka voit ladata androidille täältä! Sangen koukuttava, vaikka itse sanonkin.

Olen lukenut paljon metsän hyvistä vaikutuksista ihan henkiselläkin tasolla ja minun on pakko yhtyä niihin. Kun astun metsään tuntuu siltä, että aistit vasta menevät off-asennosta on-asentoon ja välillä ne tuntuvat menevän melkein ylikierroksille. Sitä näkee ihan pieniäkin yksityiskohtia, kuulee paljon paremmin, toisaalta myös kuulee miten hiljaista oikeasti metsässä onkaan ja ennen kaikkea se tuoksujen meri mikä kosteasta metsästä huokuu on ihan mieletön. Joka kerta tämä yllättää, aivan kuin heräisi horroksesta pitkän talven jälkeen.


kanttarelli, keltavahvero, sieni
ruska, mustikanvarpu, mustikka, heinä, syksy


Sienestäjänä tulee myös syötyä paljon erilaisia sieniruokia. Varsinkin nyt syksyllä menu on todella sienipainoitteinen. Talveksi ja kevääksi poimimme pakkasen mahdollismman täyteen metsän herkkuja, mutta kuten nytkin kurkatessa pakkaseen on siellä vielä edellisen vuoden satoa jäljellä. Sama muuten on aina puolukan ja mustikankin kanssa, sitä säästelee, että riittäisi koko vuodelle ja pakkasessahan ne seisovat pahimmillaan vuosia. Meillä on parin viikon aikana syöty sienipiirakkaa, -pastaa, -risottoa ja -salaattia. Parhaimmillaan esim. kantterellit ovat kyllä sipulin kanssa paistettuna suoraan leivän päällä.

Tällä hetkellä vietämme Blogisisarien kanssa yhteistä Tervetuloa syksy -teemaa  ja eilen Craft Candidate blogissa jaettiin ohje ihanaan oranssiin neulottuun tyynyyn! Huomenna voit käydä kurkkaamassa puolestasi Inspiration -blogista ohjeen syksyiseen atc-korttiin. Kaikki Tervetuloa syksyn -postaukset löydät kootusti sekä Kivemmasta blogista että Oranssia -blogista ja tottakai myös instagramista #tervetuloasyksy ♥



Löytyykö täältä muita sienten ystäviä?

Vegaaniset uutuudet testissä OSA 2

vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Syksy on ollut mitä loistavinta uusien tuotteiden aikaa! Vegaanisia uusia tuotteita tulee nyt ihan mieletöntä tahtia kauppoihin ja joka kauppareissulla tarttuu ainakin muutama uutuus mukaan. Kävin muutama viikko sitten Prismassa ja hyvä etteivät pasmani menneet lopullisesti sekaisin kun uusia tuotteita oli hyviä määriä saatavilla! Harvassa kohdassa oli hylly tyhjänä, toisin kuin keväällä kun sai metsästää uusia vegepanineja. Vaikka meillä on vähennetty sipsikaljavegaani linjaa huomattavasti, niin myös siltä osastolta oli pakko testata Saarioisen uutuudet vegiksen ja riisipiirakat. Otin myös kuitin talteen, sillä tottakai myös hinnat kiinnostavat ja niillä on väliä, hinnat ovat Prisman hinnaston mukaan ja nyt jo on tullut huomattua, että k-ryhmän puolella osassa tuotteita on suuriakin hinnan eroja.

Alkuun on pakko sanoa, että olen onnesta soikeana uusien kauratuotteiden kanssa. Pyrin käyttämään mahdollisimman vähän soijatuotteita kahvimaidon ja tofun lisäksi ja kun kaurapohjaiset tuotteet saa kotimaisena niin mikäs sen parempi. Kotimainen Kaslink Aito Kaurajuoma on edullista (1,64e/l Prismassa), kaurakerma (1,09e/250ml) ja mikäli oikein olen meidän S-marketin hyllyjä katsellut niin ilmeisestikin myös jugurtteja on tulossa. Kaslink on toden teolla iskenyt kaurapohjaisten tuotteiden markkinoille ja kiitos siitä, sillä ensimmäistä kertaa meillä on kaurajuoma syrjäyttämässä mantelijuoman suosikin paikalta! Myös Kotimaista merkin sipuli kaurakerma (0,98e/250ml , kaurakasvirasvavalmiste jos tarkkoja ollaan) toimii ja sopii erinomaisesti sieniruokiin ja erilaisiin piirakoihin, muuhun sitten taas maustamaton (0,89e/250ml) versio. Mitään kauhean paksuja nämä eivät ole, mutta ajavat asiansa.


vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Gold&Green Nyhtökaura 240g Monday versio (3,89e)  on valmiiksi maustettu ja toimi ihan kivasti pannulla paistettuna pienellä lisämausteella. Minä söisin mielelläni useamminkin nyhtökauraa, mutta Kalle on enemmän härkiksen ja kasvisjauhistuotteiden ystävä. Kuitenkin on kiva, kun kaupassa on runsaasti mistä valita jos laiskuus tai kiire iskee! Edelleenkin meillä suositaan -30% lappuja ja onneksi nyt myös Tampereelle (ja Pirkanmaalle) on tullut viimeisen tunnin alennuksen tuplaus! 

Mitä tulee Saarioisen uusiin tuotteisiin niin Herkku Vegis osui ja upposi heti ensi puraisusta alkaen! Olen iloinen kun täytteessä on rakennetta ja kunnolla makua. Omaan makuuni Vihikset ovat aivan liian mauttomia ja rasvaisia ja vaikka oli vegiskin aika rasvainen niin silti se maistui paljon paremmin kiitos hyvän täytteen. Ainoa pieni miinus tulee taikinan murenevaisuudesta, sillä ainakin itselläni oli ihan sama lämmittikö kuinka kauan niin kuoren rakenne mureni syödessä. En tosin tiedä oliko kyse erästä vai onko ominaisuus kaikissa, osaako joku sanoa? Hintaa Vegiksellä on 1,35e kappale. Nyt on muuten vihdoinkin tullut vihiksien ystäville neljän kappaleen pakkaus, jolla hintaa oli 3,29e.


vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökauravegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Ehkä joukon suurin pettymys oli Saarioisen vegaaniset vaaleat riisipiirakat, kuuden kappaleen paketilla hintaa oli 2,49e. Nämä ovat kyllä ihan syötäviä, mutta mauttomia. Tältä osin suosikkini paikkaa pitää edelleen Hoviruoan vege riisipiirakat (4kpl 0,98e) ja niitä meiltä löytyy melkein aina jääkaapista tai pakastimesta. Tähän täytyy tosin sanoa, että Kalle taas tykkäsi näistä Saarioisen piirakoista ja sanoi että maistuvat samalta kuin Saarioisen vaaleat riisipiirakat, itselläni ei ole muistikuvia, mutta kaipaan itse riisipiirakoista rukiin makua. 

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tulee Jokaiselle sarjan uusi Panang curry tofu riisillä ja kastikkeella. Vaikka valmisruokia ei tulekaan usein ostettua niin tämä minun oli pakko testata, sillä Jokaiselle sarjan tuotteet ovat useimmiten olleet mainioita ja oikeastaan ainoita mitä tulee satunnaisesti otettua evääksi. Tässä annoksessa yllättäjänä tulivat minulle maapähkinät, joita en osannut odottaa, mutta jotka sopivat siihen kuitenkin mainiosti. Kastike on melko makea ja riisi nyt ei mitään maailman parasta ole, mutta varsin kelpo annos, söisin uudestaankin. Hintaa tällä oli 2,98e .

Tähän erään olin melko tyytyväinen, vielä kun saisi vegaanituotteista hintaa alemmaksi voisi useamminkin niitä ostaa. Toki kaurakerma ja -juoma kuuluvat meidän jääkaappiin aina, mutta muuten tulee halvemmaksi tehdä itse. Meillä aletaan kyllä hyödyntämään tuota aiemmin mainitsemaani viimeisen tunnin 30% -> 60% nostoa, kun meille myöhemmät kauppareissut hiljaiseen aikaan ovat mahdollisia. 

Oletko päässyt jo kokeilemaan näitä uutuuksia?


 ps. Kurkkaa täältä myös OSA 1 !

Päästään pyörällä

kasvi nukkumaija vihko notes kynät washi teippi nuuna


Jo pidemmän aikaa minulla on ollut olo, että blogimaailma vain pyörii pään ympärillä vinhaa vauhtia ja minä katselen sitä ymmälläni päästäni pyörällä. Kahta edellistä yötä lukuunottamatta en ole nukkunut kuukausiin hyvin, joka aamu on väsy painanut enemmän ja enemmän. Se on vaikuttanut kaikkeen bloggaamisesta alkaen ja minulla on ollut olo, että aivoni ovat kokoajan suurella solmulla. Heti kun yö on rauhallisempi niin helpottaa, heti saa energiaa ja jaksaa ajatella muutakin kuin päivien määrää mitä olen sairaslomalla ollut.

Kuun lopussa tulee puoli vuotta sairaslomalla. Niska-hartia ongelmat, hermosäryt ja vasemman käden motoriset ongelmat eivät ole helpottaneet. Eilen tiputin kaupassa margariinirasian lattialle kun en tajunut sen olevan heikossa kädessä (voimissa siis ei ole ongelmaa vaan ilmeisestikin hermostossa) ja yks kaks se olikin rikkinäisenä lattialla. Nämä tilanteet harmittavat ja niitä tulee päivittäin eteen muistuttaen etteivät asiat ole normaalisti. Tilanne on jonkin verran kuitenkin tasoittunut, jos en tee mitään ongelmia provosoivaa voi melkein kivuttomia päiviä olla peräjälkeen useita kunnes tapahtuu jotakin ja maataan taas sohvan nurkassa kirosanoja mutisten. 


saniainennotes, papaya, vihko, nuuna, nukkumaija


Jos jotakin hyvää niin ainakin on tullut hidastettua kunnolla. Kun aivot ovat solmussa ja kroppa ei toimi on kirjoista ollut suuri ilo kuten myös kasvien hoidosta, joita meille on sairaslomani aikana kertynyt huimat viisi lisää ja siihen päälle kesäkasvit (tomaatit, yrtit, kukat, metsämansikat yms). Olen käyttänyt aikaani listojen tekemiseen, bullet journaliin, kalenterin koristeluun ja seurannut arkeani ettei kävisi niin, että löydän itseni sängyn pohjalta peittokasan alta nukkumasta talviunta. Olen käynyt metsässä sienessä ja nauttinut syksyn tuulista, metsässä liikkuminen kiitos pehmeän alustan on yksi ainoista joka ei tee sitä hirveää hermosärkyä ja tästä ilosta pyrin ottamaan kaiken irti.

Vaikka nyt onkin ollut vaikea kausi niin silti olen kiitollinen, etteivät asiat ole pahemmin pielessä.

Huomenna on aika taas erikoislääkärille (vihdoin ja viimein), huomenna toivon mukaan saan vastauksia kysymyksiini ja jos lääkäri osaa asiansa hän toivon mukaan myös kuuntelee oireet ja ymmärtää asioiden yhteyden. Aiempi lääkäri totesi oleelliseen asiaan, että tuskin sillä nyt on mitään väliä. Voi huoh. Tähän mennessä oikeastaan vasta toinen fyssarini otti todesta, tutki kunnolla ja teki heti selviä löydöksiä. Hän myös pisti eteenpäin kun hän ei voinut tehdä toistaiseksi enempää, kun toiset ovat ollee lähinnä voi voi koeta pärjäillä asenteella. Toivon teistä jokaisen pitävän minulle peukkuja, että asiat lähtisivät selviämään!

Ja hei, ehdin myös täyttämään muutama viikko takaperin huimat 25vuotta! Äitini sanojen mukaan jo neljännesvuosisata, yök :D


kasvi saniainen vihko notes kynät washi teippi nuuna

vihreä kasvi

Mitä sinulle kuuluu?


ps. jos kissataloudelle sopivat kasvit kiinnostavat voisin niistä tehdä postauksen!

Päivä kirpputori Swapilla



Minkälaista olisi pyörittää omaa kirpputoria? Lapsena kaikki ammatit kiinnostivat minua kovin; haaveilin usein kirjastonhoitajan tai opettajan työstä. Tieni on kuitenkin vienyt minut aivan eri hommiin ja tällä kertaa se vei minut päiväksi tutustumaan Hervannan kirpputori Swapin arkeen. Lopusta löytyy myös arvonta!

Sitä voisi luulla, että itsepalvelukirpputorilla työntekijät ovat vain kassaa varten, sillä siltähän se pääosin näyttää meidän asiakkaiden silmin ja varmasti tätä se joissakin paikoissa onkin. Olen aiemmin jo kertonut, että olen suuri kirpputorien fani ja olinkin innoissani kun sain mahdollisuuden päästä kurkkaamaan minkälaista oikeasti on arki kirpputorilla Swapin omistajan Idan ja työntekijän Sallan kanssa.

Kun saavuin kirpputorille puolen päivän aikaan kävi sisällä mukava kuhina. Yllättäen muutamaa iltapäivän hiljaista hetkeä lukuun ottamatta asiakkaita tuli ja meni ovista todella tasaiseen tahtiin. Hervantalaisella kirpputorilla asiakaskunta on vakiintunut mukavasti ensimmäisen vuoden aikana ja olikin ilo nähdä vakioasiakkaiden rupattelevan tuttavallisesti Idan ja Sallan kanssa.


postaus toteutettu yhteistyössä Kirpputori Swapin kanssa
Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58


Viihtyvyys on kirpputorilla kuin kirpputorilla todella tärkeä asia. Sillä on väliä mahtuuko rattaiden kanssa kulkemaan pöytien väliä, minkälainen valaistus on ja osaako asiakaspalvelija hommansa, vaikka jokainen päivä ei olekaan täydellinen. Swapilla pyritään ottamaan huomioon pienetkin asiat ja se varmasti on yksi syy menestykseen. 

Swap & Vintagella pöydät siistitään kerran päivässä, missä on oikeasti ihan valtava työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen pöytä käydään lävitse, mahdollisesti väärien pöytien tuotteet kerätään pois jos niitä huomataan. Tähän kaikkeen menee aikaa päivästä riippuen yhteensä noin kolme tuntia. Kun kierroksen lopussa kävimme katsomassa ensimmäisiä siivottuja pöytiä niin ne olivat jo ihan kiitettävästi myllättyjä, mutta silti tämä tekee viihtyvyydelle erittäin paljon. Voitte kuvitella miltä näyttävät pöydät, joita ei siistitä ollenkaan muutamaan päivään saati sitten koko myyntijaksolla. Kaikkia myyjiä ei oman pöydän kunto kiinnosta, joka toki näkyy siinä myynnissäkin. 

Hintalaputtomat tuntuvat olevan aika suuri riesa, sillä niille on ollut pakko varata oma rekki ja laatikot siihen alle. Vinkit hintalappujen kiinnittämiseen löydät aikaisemmasta postauksestani täältä! Onneksi välillä kassalla onnistutaan löytämään hinta hintalaputtomalle joko Kirppari Kallen avulla tai ihan soittamalla sille kenen pöydästä tuote on löytynyt, mutta tässä kohti se on tuurista kiinni. Aina ei tavara pääse vaihtamaan omistajaa.


Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58


Tällä kertaa väärää tavaraa oli ”vain” kukkurallinen kori, mutta tavaroiden oikeisiin pöytiin viennissäkin menee todella paljon aikaa. Pöydän siivoaminen kerran päivässä ei muuten ole itsestäänselvyys, vaan usein se on joko myyjän omalla vastuulla tai erikseen ostettavana maksullisena palveluna.

Kierroksen aikana tuli huomattua asia, josta Ida minulle jo aiemmin puhui nimittäin pöytien ja lattioiden roskaaminen. Löytyi nenäliinoja, karkkipapereita yms. ihan puhdasta roskaa, joka kuuluu vain ja ainoastaan roskakoriin. Ei voida syyttää roskakorien vähyyttä, sillä niitä löytyy kyllä kirpputorilta runsain määrin. Todella ikävää niin työntekijöille kuin pöytien vuokraajille ja asiakkaillekin.

Päivän aikana ehtii tapahtua paljon muutakin; seurataan myyjien myyntiä ja pyritään reagoimaan nopeasti jos jollakin ei myynti suju, ollaan yhteydessä sähköpostilla ja puhelimella myyjiin esimerkiksi liian täydestä pöydästä, hintalaputtomista tuotteista tai kielletyistä myyntiesineistä, tehdään asiakashankintaa, tarjousviestejä, mainoksia ja markkinointia, vastataan asiakaspalautteeseen ja sitten on ihan pöytien täyttö- ja tyhjennyspalvelut. Yks kaks ei kuulostakaan niin yksinkertaiselta hommalta vaan päivään mahtuu paljon erilaisia hommia!


Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58


Swap & Vintagella on myös mahdollista ottaa täysihoitopalvelu, jossa kirpputorin työntekijät hinnoittelevat tuotteet puolestasi ja pitävät huolta pöydästä koko myyntijakson ajan. Sinun tarvitsee joko vain tuoda tavarat ja hakea myynnin lopuksi valmiiksi pakattuna pois tai voit ottaa lisähinnasta haun kotoa. Hiljaisina hetkinä juuri näitä tuotteita hinnoiteltiin ja hintoja välillä etsittiin googlesta jos oli harvinaisemmasta tavarasta kyse. Ida ja Salla tietävätkin nykyään todella laajalti eri tuotteiden hinnan ja se onkin tullut heidän työssään mukavana bonuksena. Tavara myy kyllä jos sillä on oikea hinta ja kunto hyvä, ulkopuolinen on usein paras tekemään sen homman sillä tunnearvon lisää ei kukaan halua maksaa.

Vaikka ovet sulkeutuvat päivän päättymisen merkiksi, niin silti vain vielä nappailaan viimeiset kuvat facebookkia tai instagramia varten, asioita tapahtuu myös ovien ollessa kiinni. Päivä yrittäjälle on usein pitkä, mutta kun saa tehdä sitä mistä oikeasti pitää, niin se myös palkitsee. Vaikka minusta ei kirpputorin pitäjää tulekaan, näin siitä aivan uudenlaisen puolen ja todella arvostan heidän työtään. Kiitos Salla ja Ida mukavasta päivästä!



ARVONTA


Arvotaan kuuden päivän keskikokoinen pöytä Kirpputori Swap & Vintage 58:lle.
Arvontaan osallistut kertomalla parhaimman kirppislöytösi ja jättämällä kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi!
Arvonta aikaa on keskiviikkoon 20.09.2017 klo 22:00 asti!

Arvonta on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille! 



Kirpputori Swap sijaitsee Tampereen Hervannassa osoitteessa Lindforsinkatu 4. 

Aukioloajat
Ma – To 11-19
Pe – La 11-17



Postaus toteutettu yhteistyössä Kirpputori Swapin kanssa

Elokuussa luetut kirjat

helmet kirjasto lukuhaaste kirja


Ihanaa syyskuun alkua! Olen itse syyskuun lapsi ja koen olevani elementissäni eniten juuri syyskuussa. Tänä vuonna tuntui ettei kesä edes ehtinyt alkaa, mutta minua se ei haittaa sillä sateella sienet kasvavat ja kun on parempi sää on ulkoilu mukavaa. Asetin itselleni tavoitteeksi lukea neljä kirjaa kuukaudessa ja vaikka nyt onkin ollut hiljaisempi kausi niin elokuun alkuun tuli ahmittua paljon erilaisia teoksia. Eniten pidän kirjoista, jotka pakottavat jatkamaan aina vain seuraavalle sivulle eivätkä päästä irti otteestaan laisinkaan. 

Elokuussa Helmet-lukuhaaste täyttyi neljästä erilaisesta teoksesta: Leena Lehtolainen - Surunpotku , Mari Manninen - Yhden lapsen kansa, Jojo Moyes - Jos olisit tässä ja Paul Kalanithi - Henkäys on ilmaa vain. Kaikki täysin erilaisia, omalla tavallaan mukaansa tempaavia ja itseasiassa jokainen näistä käsitteli omalla tavallaan myös kuolemaa. Lukuhaaste itsessään on ihan kivassa jamassa siihen nähden, että löysin sen vasta toukokuussa ja ennen sitä olin lukenut vasta pari hassua kirjaa. En ota paineita, tuskin saan sitä lähellekään valmiiksi, mutta yrittänyttä ei laiteta! :)

Leena Lehtolaisen Surunpotku on Maria Kallio sarjaa, jonka olen taas aloittanut pitkän tauon jälkeen. Vaikka olenkin Maria Kallio kirjoja fanittanut varsinkin teini-ikäisenä todella kovasti niin jotenkin ruotsalaisten ja norjalaisten dekkarien jälkeen nämä tuntuvat valjuilta. Surunpotkua ennen luin Rautakolmion ja jotenkin kummastakin näistä puuttui se koukuttavuus ja yllätyksellisyys. Kuitenkin odotan uusinta osaa Viattomuuden loppua innolla, sillä kuitenkin vuosien saatossa sitä on kiintynyt Maria Kallioon ja hänen poliisi kollegoihinsa aika hyvin, jokaisessa kirjassa henkilöhahmot ottavat askelia eteenpäin syveten ja paljastaen lisää itsestään. 

Mari Mannisen Yhden lapsen kansa kertoo Kiinan yhden lapsen politiikasta, siitä miten sitä pystyi kiertää ja miten se lopulta muuttui, mutta ei ongelmitta. Kiinalaislapsista osa on pilalle hemmoiteltuja, miehiä on liikaa ja naisia liian vähän, osa ainoista lapsista taas kokee suuret odotukset ja sen tuoman stressin kun pitäisi oman elämän lisäksi hoitaa myös vanhemmat ja kumppanin vanhemmat ja ehkä myös isovanhemmat. Kirjassa mentiin hyvin syvälle ihmisten elämään; pakkoabortteja, hylättyjä lapsia, salasynnytyksiä ja sterilisaatioita sekä suuria sakkoja kielletyistä lapsista. Kirja aukaisi silmiä, herätteli ja toi uusia näkökantoja asioihin, joista ennen ajattelin liian mustavalkoisesti. Olen aiemminkin lukenut vastaavia kirjoja Kiinasta ja aina vain aihe kiinnostaa. Yhden lapsen kansa oli samaan aikaan riipivä ja herättävä, vaikkakin välillä kirja puudutti toistavuudellaan.

helmet kirjasto lukuhaaste kirja

Jojo Moyesin kirja Jos olisit tässä jatkaa siitä mihin jäätiin Kerro minulle jotain hyvää kirjan loputtua. Alkuun kangertelin tämän kanssa, mutta kunhan vain otin mukavan asennon sängynpohjalle upposi tämä pieni tiiliskivi hetkessä. Tätä lukiessa en välttynyt taaskaan kyyneliltä, päinvastoin välillä kirjassa oli todella tunteikkaita kohtauksia, jotka saivat minut haukkomaan henkeä nyyhkytyksen lomassa. Vaikka kirja osittain tuntuikin varsinkin alussa väkisin tehdyltä niin silti tarina vei mukanaan ja oli mukavaa palata tuttuihin hahmoihin. Postauksen ensimmäisestä osasta löydät täältä

Paul Kalanithin Henkäys on ilmaa vain tarttui mukaan kirjaston viikon laina-ajan pöydästä. Olin kirjasta lukenut jo muutamasta eri blogista ja päätin itse tarttua aiheeseen kevyemmän hömpän oheessa. Lopulta kirja meni silmät ristissä eräänä yönä kun uni ei tullutkaan. Henkays on ilmaa vain on neurokirurgin oma kertomus syöpään sairastumisesta, lapsuudesta, nuoruudesta, opiskeluajoista ja lopulta kuolemasta. Neurokirurgia ei ole henkilökohtaisesti tietämättömyyteni takia lempi aiheitani, mutta kirja opetti minulle paljon elämästä, kuolemasta ja häilyvyydestä siinä rajalla. En tätä kehu miksikään huippu hyväksi, sillä teksti tuntui välillä vaikealta. Päälimmäiseksi tästä kirjasta jäi elämän epäreiluus, sillä sitä jos mitä se on.

Näin jälkikäteen koen oudoksi, että kaikissa näissä kirjoissa käsitellään kuolemaa. Elokuu olikin jollakin tapaa hieman kolea kuukausi ja siitä ei voi syyttää pelkästään säätä. Syyskuun lukemisen tavoitteena voisikin olla esimerkiksi iloisten tai ei kuolemaa käsittelevien kirjojen lukeminen. :D


Postaus sisältää affiliatelinkkejä.