Ruutuajan kuritusta – miten meni kaksi viikkoa vähemmällä somella?

Kaksi viimeistä viikkoa olen tarkkaillut sosiaalisessa mediassa viettämääni aikaa tarkemmin. Oikeastaan olen vain pyrkinyt olemaan paljon vähemmän puhelimella ja tekemään enemmän kaikkea muuta. Näin kesällä itselleni tavoittama someajan vähentämis haaste on ollut todella helppo toteuttaa. Huomaamattani olen vähintään puolittanut päivittäisen puhelimella viettämäni ajan ja parhaimpina päivinä olen viettänyt vain kolmasosan ruudun äärellä siitä mitä ennen. Loppupeleissä kyse on pienistä asioista ja läsnäolosta.

En mitään totaali stoppia tai pidempää somelomaa halunnut, koska tavoitteenani oli kuitenkin saada pysyvästi vähennettyä tuota ruutuaikaa. Varmasti sovelluksien poistaminen olisi vähentänyt vielä entisestään varsinkin somessa vietettyä aikaa, mutta en kokenut ihan näin radikaalille toiminnalle tarvetta. Kyse oli lähinnä omista tottumuksista ja tavoista, joihin halusin muutosta.

Muutos kävikin yllättävän helposti!  Täytin päiviämme enemmän ohjelmalla, tapasin ystäviä ja lopulta se puhelin eksyi käteen harvemmin ja harvemmin. Oikeastaan nopeasti tuntui, että pieni hetkikin puhelimella oli aika pitkä, vaikka nyt tarkoitankin max 10min selailua. Jotenkin ne mittasuhteet ja puhelimella vietetyn ajan tajusin kunnolla siinä kohti, kun asiaa alkoi tarkkailemaan. Toki vielä välillä tulee jumiuduttua puhelimelle, mutta nyt huomaan sen nopeammin ja osaan katkaista turhan puhelin kädessä hengailun heti. Eli summa summarum, siihen turhaan jumitukseen on mennyt aiemmin tunteja aikaa ja nyt se aika on käytössä kaikkeen muuhun! 

Olenkin nauttinut nyt kesästä ja puhelin kulkee siinä mukana, mutta nyt pääasiallisesti poissa näkyvistä.

Tavoitteeni someajan vähentämiseen oli kaksiosainen, ensinnäkin puhelimen ruutuajan säätäminen max 5h päivä ja toiseksi laittaa puhelin pois yhdeksältä joka ilta. Näiden kahden viikon aikana en ole viettänyt puhelimella yli viittä tuntia kertaakaan, kun aiemmin tämä oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Itseasiassa harvemmin ylitin edes neljää tuntia ja oli niitä reilusti kolmen tunnin alituksiakin useita. Toiselle se kolme tuntiakin olisi pitkä aika, mutta toisaalta kun puhelinta käyttää myös asioiden hoitamiseen niin se aika kuluu nopeasti.

Vain muutamana iltana onnistuin laittamaan puhelimen pois aikaisin. Iltaisin pojan nukahdettua minulla on rauhassa omaa aikaa esim. etsiä autoomme sopivaa turvaistuinta tai ruokaohjeita, jotka sopivat koko perheelle. Kun teen näitä asioita Mikaelin nukahdettua niin se aika ei ole häneltä pois. Valintoja jälleen kerran!

Herkästi sitä palaa entiseen, mutta nyt ainakin suunta someajan kanssa on sopivampi! Tuntuu jotenkin siltä, että nyt myös energiaa on enemmän kuin aikoihin ja ihan hyvä niin.

Onko sinulla vielä suunnitelmia kesäksi?

ps. kuvat ovat ihanalta Paavolan Tammelta, jolla kävimme viikonloppuna ensimmäisen kerran Mikaelin kanssa! Niin ihana paikka, suosittelen lämpimästi :)

Vinkkejä kodin raivaamiseen

Raivasin ja konmaritin kotia koko juhannuksen. Pieniä palasia tuosta projektista löytyy tallennettuna Instagram tilini kohokohtiin, mutta ehkä sieltä ei tullut koko komeudessaan projektin laajuus näkyville. Oikeastaan projekti on jatkunut melkein tähän päivään asti ja tuleekin jatkumaan vielä jonkin aikaa. Onko sitä lopulta koskaan oikeasti valmis?

Olen vienyt kaksi isoa 71 litran vetoista Ikean kassia vaatteita Konttiin. Ihan järkyttävä määrä, kaikkea vain ei tarvitse säilöä kaapeissa – oppi tuli kyllä perille. Tämän lisäksi olen vienyt hyvin monta kiloa paperia kierrätykseen, sekajätettä tuli myös hirmuinen määrä, lahjoitukseen annettavaa tavaraa muutama pahvilaatikko, lähipiirille on mennyt niin kirjoja ja muuta tavaraa, olen palauttanut lainassa olleita juttuja ja sitten tämän päälle ne kirppikselle menevät neljä isoa kassia. Ihan hullua hommaa! Miten meidän asuntoon onkaan mahtunut niin paljon kaikkea ylimääräistä? Vielä olisi varasto kokonaan jäljellä, mutta onneksi se on vähän pienempi urakka.

Kaiken tämän keskellä löysin vihdoin ja viimein meille Torista uuden sohvapöydän ja vanhakin lähti jo uuteen kotiinsa. Olo tuntuu paremmalta kuin aikoihin, ylimääräinen, tasoille kasautuva näkyvä tavara on pahinta ja vihdoin sen määrä on vähentynyt hurjasti. Ennen kaikkea karsiminen oli iso henkinen matka, mutta kyllä se varsinainen kolmen päivän rykäisy tuntui myös fyysisesti. Tässä kuussa lähtee vihdoin ne loput ylimääräiset tavarat täysipalveluun Kirpputori Swapille ja siihen asti yritän vain kestää sen, että ne pyörivät nurkissa vielä hetken.

Tässä kaikessa en olisi onnistunut puolen vuoden ikäisen vauvan kanssa ilman isänsä apua. Hän hoiti koko kolme päivää kaiken imetystä lukuunottamatta. Olen tästä todella kiitollinen, koska sain rykäistyä urakan alusta loppuun aika sutjakasti. Hommaa helpotti myös teiltä lukijoiltani saamat vinkit, jotka laitan nyt jakoon omien lisäyksien kera!

Innostu aiheesta:

– Instassa kannattaa seurata @arvokasmaailma , ammattijärjestäjä Laura Holmström ja hänen  @järjestysvinkit

– Kirjoista Konmari ja A year of less

– Youtubesta aiheeseen liittyvät videot

– Netflixistä The Minimalists -dokumentti (tälle minultakin peukku, katsoimme tämän vuosi sitten suunnilleen!)

– Spotify The Minimalists podcast, tätä aloin kuuntelemaan ja ihan 10+ materiaalia!

– Kirpparikielto jos olet minun laillani kirppishamsteri

Kodin raivaukseen/konmaritukseen vinkit:

– Aloita karsiminen jostakin niin se vie mukanaan, homma helpottuu kerta kerralta

– Pidä säilytystilat pieninä niin et pysty säilömään hurjia määriä ylimääräistä

– Mitkä ovat kotisi ongelma kohtia? Kiinnitä niihin erityisesti huomiota!

– Huone/tila kerrallaan, ettei tule ahdistus

– Kaikki sellainen pois, mitä ei oikeasti käytä päivittäin/kuukausittain lukuunottamatta kausituotteita kuten joulukoristeet

– Ajan kanssa jokainen tavara ajatuksella läpi: Miksi minulla on se? Tuoko se iloa? Tuoko se oikeasti lisä-arvoa elämään? Tarvitseeko sitä ja käytönkö sitä?

– Älä säästä mitään "tätä voi ehkä joskus tarvita" tavaraa, nämä ovat usein sellaisia, mitä saa tarvittaessa muualta lainaan

– Vähennä pusseja, miljoonia laatikoita yms. hanki joku isompi systeemi mihin laitat  säilöön

– Ei mitään "no tää on vaan kiva" tavaraa

– Muistot yhteen paikkaan

– Lapselle/lapsille hoitaja, oma rauha tekemiseen

– Tyhjennä kaappi/lipasto kokonaan, pyyhi pinnat, laita vain ne iloa tuovat tavarat takaisin, jotka oikeasti tahdot säästää

– Ihaile myös sitä väljyyttä, kaiken ei tarvitse olla päällekkäin!

– Läpinäkyvät laatikot tavaran säilytykseen

– Älä sääli tavaroita tai ota niitä takaisin sen jälkeen, kun annat niille "tuomion" lähteä eteenpäin!

Mihin ylimääräinen tavara?

– Facebookin roskalava-ryhmät

– Kavereille kirppis kotona

– Asunnon eteen laatikko, jossa lukee saa ottaa

– Poistoon meneviä ehjiä ja siistejä tavaroita voi lahjoittaa esim. Hopelle, jonka kautta menee suoraan tarvitseville

Ja tiedättekö mitä. Nyt alle kuukausi ensimmäisestä karsimisesta minun melkein tekisi mieli tehdä jo uusi kierros kotona vielä raskaammalla kädellä, niin huojentava projekti oli!

Jaa tänne myös omat toimivaksi huomaamasi vinkit ja inspiraation lähteesi kodin raivaamiseen liittyen! 

Vähemmän somea – enemmän kaikkea muuta

Liian usein löydän itseni jumittamasta ilman ajatusta puhelimelta, kun pitäisi tehdä jotakin aivan muuta. Instagram ja Facebook ovat vuosien varrella muodostuneet oikeiksi aikasyöpöiksi. Mielenkiintoiset keskustelut, kuvien selaaminen, WhatsApp, tarinat Instagramissa, uutiset, kirppisryhmät – nämä ovat vieneet jo pidemmän aikaa päivistäni tunteja.

Toisaalta muutosta parempaan päin näkyy jo horisontissa, mutta minun on pakko myöntää olevani todella riippuvainen somesta. On kätevää, kun puhelimella voi hoitaa aivan kaiken, mutta samalla tämä alituinen ilmoitusten ja viestien tulva on todella raskasta. En halua olla kokoajan tavoiteltavissa ja miksi minun pitäisikään olla?

Puhelin eksyy käteen ensimmäisen kerran heti aamulla. Olen todella aamu-uninen ja sängyssä on hyvä tsekata viestit, katsoa aamun lehtien otsikot ja kurkata omat suosikkini instagramista.  Imetykset /nukutukset puhelin on kädessä, kuten päikkärienkin ajan liian usein. Muuten pyrin olemaan viesteihin vastaamista lukuunottamatta mahdollisimman paljon ilman puhelinta silloin, kun olen pojan kanssa. Illalla selaan puhelinta, vaikka voisin mennä nukkumaan ajoissa tai oikeasti tehdä jotakin hyödyllistä. Yhdestä asiasta olen lujasti pitänyt kiinni pojan alettua syömään kiinteitä: puhelin ei kuulu ruokapöytään, vaan syömme oikeasti yhdessä.

Hyvin monta vuotta selasin kaikki Instragramin seurattavieni kuvat lävitse. Pojan synnyttyä tuli elämääni ihan uudenlaista perspektiiviä ja koko Instagram menetti kiinnostuksensa. Ihan hyvä niin, koska koin Instagramin usein valtavana rasitteena. Minun ei ole pakko selata sitä alinomaan, nähdä jokaista kuvaa ja tuijottaa tarinoita tuntitolkulla. Tämä on ollut huojentavaa. Pelkkää somea en haluaisi työkseni tehdä, koska tiedän kuormittuvani siitä aika herkästi.

Muutama kuukausi takaperin Kalle kysyi montako tuntia vietän puhelimella päivittäin, kurkkasin tiedon puhelimesta ja se veti hiljaiseksi. Liian monta tuntia, aivan liian monta. Pahimpana päivänä flunssaa potiessa taisi ennätys olla reilut 10h, "normaalisti" puhelinta käytin 5-9h päivässä, josta hyvin monta tuntia tuli Messengeristä tai WhatsAppista. Tämä määrä hävetti ja tuntui pahalta, suututtikin. Tämä oli pois kaikesta muusta.

Sen jälkeen olen pyrkinyt tietoisesti vähentämään puhelimen ruutuajan alle viiteen tuntiin päivässä, mutta väsyneinä päivinä varsinkin niitä lipsahduksia tulee. Rehellisesti sanottuna ei tuo tavoite tule täyteen kuin muutamana päivänä viikossa, vaikka lähelle sitä usein pääsisinkin. Olen pistänyt sovelluksiin päivittäisiä aikarajoituksia, joka on ollut ihan hyvä keino vähentää turhaa näpräämistä. Myöskin turhien ilmoitusten ottaminen pois käytöstä auttaa vähentämään puhelimen esiin ottamista, pelkästään viime perjantaina WhatsAppiin oli tullut liki 600 ilmoitusta – ihan järkyttävä määrä.

Miksi kerron teille tämän kaiken? Haluan muutoksen. Haluan oikeasti tsempata asian kanssa ja niin kauan, kun se on vain oman pääni sisällä niin lipsuminen on liian helppoa. Vähän sama kuin kodin tavarakaaoksen kanssa niin tässäkin asiassa uskon vertaistuen ja asian myöntämisen olevan osa ratkaisua. En havittele elämää ilman sosiaalista mediaa, mutta rajansa kaikella. Liika on liikaa.

Moni seurattavani Instagramissa viettää somettomia päiviä tai viikonloppuja, tämä inspiroi ihan mielettömästi ja sen vuoksi aionkin nyt tämän viikon ajan oikein extra paljon tsempata ja pistän iltaisin puhelimen pois klo 21. Yritän tehdä tästä tavan, mutta alkuun tarvitsen kyllä itselleni vähän potkua takapuolelle. Tottakai raportoin tänne vähän myöhemmin miten projektini oikein on edennyt!

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta muita puhelimella roikkujia?

Käännän sivua

Nyt jos koskaan on aika kääntää sivua blogin suhteen. Tämä ei tarkoita minkään loppumista vaan enemmänkin itseni vapauttamista sisäisistä kahleista, joita olen itselleni ajan myötä kirjoittamisen suhteen luonut. Olen viime vuosina vaatinut itseltäni liikaa monen asian kanssa ja samalla luonut itselleni kamalat suorituspaineet. Ihan kuin mikään ei riittäisi, aina pitäisi tehdä paremmin. Olin unohtanut miltä tuntuu kirjoittaa vapaasti, oikeasti nauttia tästä hommasta. Blogi oli minulle ennen paikka kanavoida omia ajatuksia, melkein kuin julkinen päiväkirja. En kauheasti koe tarvetta enää henkilökohtaisille vuodatuksille, mutta haluan vapautua luomistani kahleista.

Niin typerää kuin se onkin niin oikoluen ja kirjoitan tekstejä uudelleen ja uudelleen kymmeniä kertoja. Sen vuoksi se ottaa aikaa niin paljon, pahimmillaan kymmeniä tunteja. Liika hiominen voi olla karhunpalvelus monta kertaa. En voisi kuvitellakaan kirjoittavani tekstiä vain hetkessä fiilistellen, ennen tein niin aina. Pelkään virheitä, pelkään sitä etten osaa selkeästi tuoda ajatuksiani esille. Ja se aloittamisen vaikeus, huh. Miten tämä on päässyt menemään tähän pisteeseen asti?

Olen nyt muutamana päivänä kirjoittanut pitkästä aikaa päiväkirjaa ja eilen pohdinnan jälkeen kirjoitin isolla sanan armollisuus. Taas jälleen kerran olin hylännyt armollisuuden itseäni kohtaan, unohtanut sen johonkin nurkkaan huojuvien tavarapinojen alle. Niin usein muille muistuttelen armollisuudesta, vaikka minun olisi pitänyt tehdä se itselleni. Mutta tässäkin kohti taas sitä lempeyttä tarvitaan, nyt on katse taas horisontissa pitkän hapuilun jälkeen ja olen taas oppinut lisää itsestäni.

Alan kirjoittamaan taas rennommin, olemaan tässä hetkessä nauttien siitä mitä teen. Se on ollut tämän blogin ydin aiemmin ja siihen on hyvä taas palata.

Ja muutama sana vielä itse blogista. Haluaisin kirjoittaa enemmän äitiydestä, arjesta kotona, pienistä ihanista asioista siihen liittyen. Pikkuhiljaa Turkooseja Unelmia blogi siirtyy kokonaan kotimaiseen luonnonkosmetiikkaan, joka on hieman isompi pitkään harkittu muutos. Kotimaisuus, ekologisuus, pienet paremmat valinnat arjessa – siinä olkoot blogin suunta tulevalle.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle ♥

Kalenterini vuodelle 2019 – polku täynnä tarinoita

En tälle vuodelle halunnut tehdä mitään erityisiä uudenvuoden lupauksia. Ehkä tämän vuoden iskulauseekseni voisin valita seuraavan: Enemmän käsitöitä, läsnäoloa ja kirjoja – vähemmän somea. Kuitenkin tammikuun ajan homma jatkui somen suhteen ennallaan, roikuin puhelimella usein pojan ollessa rinnalla. Onneksi vuosi on vasta aluillaan ja lempeästi kun itseäni muistuttelen niin nuo tavoitteet eivät tunnu väkinäisiltä.

2018 vuonna yritin muistuttaa itseäni itsemyötätunnosta ja koenkin onnistuneeni tässä pienessä tavoitteessani hyvin. Samaa jatkan myös tämän vuoden puolella. Vauvan ensimmäisenä vuotena lempeyttä ja armollisuutta itseäni kohtaan tarvitsen enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka tähän mennessä meillä on mennyt kaikki suoraan sanottuna loistavasti niin tulevaisuus on aina mysteeri, työkaluja on hyvä olla valmiina haastavampiin tilanteisiin.

Testasin viime vuonna uutta Polku kalenteria ennakkoon, kun Luonnonkaunis -blogin Ann-Christine suunnitteli sitä Ajastolle opinnäytetyönään. Aiemmin minulla oli ongelmia löytää itselleni sopiva kalenteri tai kansiin sopivat sisällöt, sillä olen äärimmäisen nirso kalenterin käyttäjä. Eniten minua on aiemmin häirinnyt liian voimakkaat fontit tai muut pienet yksityiskohdat, mutta Polussa kaikki on harkittua ja herkkää. Tämän kalenterin sisältöä oli heti helppo käyttää ja se innosti minut tarttumaan kalenteriin useammin kuin aiemmin. Tein myös paljon erilaisia hyvinvointiin liittyviä havaintoja ns. pakollisten merkintöjen lisäksi, välillä täytin sitä päiväkirjamaisesti ja toisinaan keskityin koristelemaan aukeamia – tästä kalenterista on moneksi.

Sain Ann-Christineltä lahjaksi tämän valmiin Polku kokonaisuuden, joka on nyt toiminut kotona kalenterina pienemmän taskukoon Moleskinen kulkiessa hoitolaukussa. Mielestäni Polku on visuaalisesti eheä kokonaisuus kansista sisältöön. Polku auttaa sinua kuuntelemaan itseäsi erilaisten tehtävien ja työkalujen avulla. Vuodelle asetetaan alun kysymyksien jälkeen kolme päätavoitetta ja pitkin vuotta mennään niitä kohti välitavoitteiden ja pohdinnan kautta. Varsinkin tehtävien lajittelutekniikasta sain itse paljon iloa viime vuonna. 

Mitä tarvitset juuri nyt? Kalenterista löytyy ajatuksia herättäviä ja tsemppaavia lauseita. Kaikille ne eivät uppoa, mutta minä pidän pienistä ajatuksia herättävistä kysymyksistä ja kannustuksista arjen keskelle. Kalenteri muistuttaakin lempeästi pysähtymään hetkeksi arjen pyörteessä. Pidän vaakatasoisista viikkoaukeamista, joissa on tilaa kunnolla merkitä menot ja myöskin viikkoaukeamien muistan/haluan kohdat ovat olleet hyödyllisiä hyvinvointia ajatellen. 

Vaikka kalenteri onkin äärettömän kaunis niin kannet eivät ole kauhean tukevat. Näissä kansissa on vain kaksi rengasta ja kuusirenkaiseen tottuneena ne ovat hieman huterat. Ilokseni voin kuitenkin teille paljastaa, että seuraavan vuoden kalenteri (kyllä, jatkoa tulee!!) on tukevampi kuusirenkainen ja kansien materiaali hieman muuttuu muutenkin. Seuraavan vuoden sivupaketti tulee sopimaan näihin tämän vuoden kaksirenkaisiin kansiin sekä uusiin kuusirenkaisiin, joten jos vielä ostat tämän vuoden kalenterin niin kansia voi käyttää myös ensi vuonna. Kalenteri löytyy vielä Ajaston verkkokaupasta.

Koen kalenterin sisällön olevan tärkein ja siinä Ann-Christine on onnistunut täydellisesti! Kannet ovat kauniit ja Polkua onkin kiva pitää näkyvillä muistuttamassa olemassaolostaan. Tämä kalenteri on hyvä valinta jokaiselle henkisestä hyvinvoinnista kiinnostuneelle. Olen todella iloinen siitä, että voin jatkaa Polkua myös ensi vuonna, sillä tämä on minulle täydellinen sisällöltään.

Bullet journal – Nuunasta vaihto Leuchtturmiin

Keväällä huomasin bujoilun innon kadonneen kuin tuhka tuuleen. Välillä vähän ihmettelinkin, miten jaksoin vuoden ajan innostua bujosta päivittäin – oikeastaan koukutuin bujoiluun täysin ja löysin siitä itselleni oivan apuvälineen arkeen. Jossakin kohti Nuunan kaivaminen sohvapöydän alatasolta ei enää kiinnostanut, erilaiset träkkerit jäivät täyttämättä ja tuntui, ettei se oma tyyli sitten ollutkaan mieluinen. Olin myös alkanut pohtimaan, josko jokin muu bujo kirjanen olisi minulle sopivampi – Nuunan sivut tuntuivat niin kovin paksuilta ja joskus pieni pisteväli tuotti päänvaivaa. Kun bujoillessa tai kalenterin kanssa kaipaan uutta innostusta suuntaan pinterestiin, instagramiin tai Vihkokauppaan. Näin tein suuren bujo ahdistuksen hetkellä ja Vihkokaupassa vieraillessa heräsi ajatus, josko vaihtaisin Leuchtturm1917 merkkiin ja kokeilisin olisiko se kuitenkin  enemmän minua varten kuin Nuuna. Muutaman viikon ajatus kypsyi ja sitten tein päätökseni.

Lisää kuvateksti

Miksi vaihdoin Nuunasta Lettuun?

Ensimmäinen bujoni oli halpa ja huonopaperinen yksilö Suomalaisesta kirjakaupasta, joka oli myös turhan pieni kooltaan. Sen kanssa meinasi koko touhuun mennä usko ja toivo, koko bujoilun into meinasi sammua heti alkuunsa. Kuitenkin Vihkokaupassa tutustuin muuhun valikoimaan, onneksi.  Laadusta maksoin mielelläni, koska bujo on minulle tärkeä työväline arjenhallintaan. Pitkään painin sen kanssa olisiko Nuuna vai Leuchtturm1917 minulle se oikea. Paksujen sivujen vuoksi päädyin lopulta Nuunaan. Osa Nuunien kansista on nahkasekoitetta, mutta nykyään heillä on todella hyvä valikoima muitakin materiaaleja. Saatuani ensimmäisen Nuunani syntymäpäivälahjaksi siskoltani vei bujoilu minut täysin mennessään, kuten myös siskonikin hetkeä myöhemmin. Vaikka minulla oli upea uusi Nuuna niin oma tyylini ei löytynyt. Sitten se tuntui löytyvän, kadoten aina vain uudestaan. 

Tässä kohti etenkin Instagram tuli todella tarpeeseen. Katsellessa minkälaisia juttuja muut tekivät näin heti, mikä mielytti omaa silmää ja mikä taas ei. Vasta nyt, reilun vuoden bujoilleena olen löytänyt minimalistisemman tyylini, joka tuottaa iloa ja ei kauhistuta övereillä. Varmasti tyylini vielä muuttuu, mutta nyt tilanne tuntuu rauhalliselta ja bujon pariin on aina kiva palata. 

Pikkuhiljaa huomasin kaipaavani juuri niitä ominaisuuksia Nuunastani, joita taas löytyy Leuchtturmista. Katselin toki muitakin vaihtoehtoja, mutta mitä kauemmin bujoilu tuntui hankalalta niin sitä varmemmaksi tulin siitä, että jotakin pitäisi tehdä saadakseni homman toimimaan. Jouluna sain siskolta Vihkokaupan jouluyllätyspaketin, josta löytyi pieni kultainen Leuchtturm. Tuo kaunokainen alkoi kulkemaan aina mukanani ja opin pitämään Leuchtturmin ohuemmasta paperista. Kun lopulta bujoilun into katosi kokonaan niin tiesin mitä minun olisi tehtävä. Suuntasin siskoni kanssa vihkokauppaan, harkitsin värivaihtoehtoja pitkään ja ostin kauniin Armyn vihreän A5 kokoisen Leuchtturmini. Tätä en ole muuten hetkeäkään katunut.

Leuchtturm1917 vs Nuuna

Kummassakin bujossani on huikea määrä hyviä puolia ja sekä Nuunalle että Leuchtturmille löytyy varmasti oma käyttäjäkuntansa. Ensinnäkin kumpikin näistä aukeaa todella hyvin, eli sen asian kanssa ei tarvitse tuskastella toisin kuin sen ensimmäisen halppikseni kanssa. Valikoimaa löytyy, Leuchtturmissa lähinnä löytyy eri värejä ja kokoja, mutta Nuunassa sitten paljon huikeammin toinen toistaan upeampia kansia erilaisilla materiaaleilla. Varsinkin käytössä rispaantuva pellavakangas kannessa on todella kaunis! Kuitenkin kansien materiaalissa omassa käytössäni Leuchtturmn vetää pidemmän korren, koska kannet ovat kovat. Pystyn bujoilemaan missä tahansa ja kovat kannet kestävät myös repussa paremmin, vaikkakaan ei kolhuitta. Nuunalta löytyy myös kovakantinen malli ja Leuchtturmilta puolestaan pehmeäkantisia uutuuksia.

Leuchtturmin paperi on läpikuultavampi, mutta pinnoitettu. Nuunan paksuista sivuista puolestaan ei kuulla niin paljoa lävitse, mutta useamman kynän kanssa sai olla tarkkana ettei jälki sottaannu. Nuunan pisteväli on 3,5mm, joka on melko pieni ja siihen kesti hetken tottua, Leuchtturmissa pisteväli on puolestaan 5mm. Leuchtturmeissa on sisällysluettelo, sivunumerot, kaksi kirjanmerkkinauhaa, kuminauhakiinnitys sekä tasku sisätakakannessa. Osassa Nuunia löytyy sivunumerot, mutta muuten se on pelkistetympi. Kuitenkin lähimpänä Leuchtturmia on tämä Project M Nuuna, jota harkitsin vakavasti vaihtoehdoksi. Jos kummaltakaan ei löydy silmääsi mielyttävää yksilöä niin kurkkaa myös Artebene! 

Mitä sitten pidän Leuchtturmista?

Alusta alkaen olen pitänyt Leuchtturmin paperista todella paljon. Siitä kuultaa kyllä lävitse, mutta kirjoittaessa sen pinta on mielyttävämpi ja kynä liikkuu sulavammin. En myöskään ole vahingossa sutannut sillä samalla lailla kuin Nuunassa. Loppujen lopuksi siihen läpikuultavuuteen tottui todella nopeasti, eikä se häiritse toisin kuin alussa pelkäsin. Sisällysluetteloa en ole vielä tehnyt, mutta koska sille on varattu oma paikkansa, voi sen tehdä myöhemminkin. Lisäksi sen ylläpito on myös helpompaa sivunumeroiden ansiosta, joita ei omassa Nuunassani ollut. Isompi pisteväli meinasi alussa tuottaa minulle harmaita hiuksia. Alussa kirjoitin helposti liian isolla, mutta ei aikaakaan kun sain sovitettua käsialani pisteiden kokoon ja nyt kirjoittaminen on helpompaa kuin Nuunan kanssa. 

Omat suosikki mustekynäni ovat säilyneet aika lailla samoina, käytän edelleen ohuempaa Mujia, Staedtlerin pigment liner 0.05 ja nyt uutena olen ihastunut Pigma Micronin 005 kynään. Koritsteluun ja otsikoihin käytän edelleen Tombowin kaksipäisiä tusseja ja nyt uutena olen tykästynyt Staedtlerin triplus finliner 0.3mm värillisiin kuitukärkikyniin. Washien käyttöä olen vähentänyt paljon kuten tarrojakin, mutta välillä teen inspiraatiosivuja nimenomaan näitä apuna käyttäen. Uutena olen alkanut käyttämään paljon lehdistä leikattuja leikekuvia, jotka saa kestävimmin ilman kupruja liimattua paikoilleen Tombowin liimarollerilla. Ostin myös erikseen lopulta Leuchtturmin kynäpidikkeen, joka liimataan paikoilleen ja se pitää ostaa aina uutena. Jos se olisi vakio niin Leuchtturm olisi täydellinen.

Kaiken kaikkiaan käytän nyt rinnakkain loppuun vanhaa Nuunaa ja uutta Leuchtturmia ja kyllä tuo jälkimmäinen vetää pidemmän korren monesakin asiassa. Pidän molemmista ja en mene vannomaan, että pysyisin nyt ikuisesti Leuchtturmin fanina. Aina ennen ostopäätöstä suosittelen menemään liikkeeseen asti katselemaan ja kokeilemaan erilaisia kyniä mallina oleviin bujoihin niin löydät itsellesi sopivan yksilön. Olen Vihkokaupan erittäin tyytyväinen asiakas, postauksen linkit eivät ole mainoksia ja kaikki tuotteet olen ostanut itse ellei sisko ole ollut asialla! ♥

Katso myös:

Ideoita bujon täytteeksi

Bullet journal – Millä alkuun?

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Madaran 24h alennus on taas täällä!

Jos pitäisi valita vain yksi luonnonkosmetiikan merkki koko maailmasta, jota minun pitäisi käyttää niin valintani olisi Madara. Siinä missä kasvoin luonnonkosmetiikan kanssa yhteen jo vuosia sitten niin kasvoin samalla kiinni myös Madaraan. Kyseinen merkki olikin yksi ensimmäisistä luonnonkosmetiikan merkeistä joihin tutustuin ja se hurmasi minut heti alkuunsa. Madaralla onkin hyvä aloittaa luonnonkosmetiikkaan tutustuminen, kun tuotteet ovat laadukkaita ja tehokkaita.

Muutaman kerran vuodessa Madaran omassa verkkokaupassa on huima -40% päivä ja silloin minulla on tapana hamstrata suosikki tuotteitani. Se päivä on tällä kertaa huomenna tiistaina 17.4. ja silloin meillä Madara-faneilla on 24h mahdollisuus täyttää kaapit ihanilla tuotteilla taas seuraavaan suureen alennukseen asti.

Aloitin Madaraan tutustumisen Pihlaja Vartalovoista, yrttidödöstä ja detox-kasvonaamiosta. Nyt kuitenkin kaapeistani löytyy kymmeniä Madaran tuotteita, joista hyvin moni on noussut omaksi suosikiksini ensi kokeilusta lähtien. En tiedä mikä tässä merkissä viehättää, mutta jotakin taikaa näissä tuotteissa on. Jos ensimmäinen Pihlaja vartalovoi purkki ei olisi minua vakuuttanut ja tuonut apua atooppisen ihon ongelmiin olisi voinut matkani Madaran kanssa jäädä lyhyemmäksi. En ole tämän Madara innostukseni kanssa todellakaan yksin, sillä tuntuu että tämä latvialainen luonnonkosmetiikan merkki mainitaan hyvin usein kun  kysytään hyviä tuotteita vartalolle tai kasvoille. Enkä yhtään ihmettele, sillä oma atooppinen ihoni rakastaa näitä tuotteita ja tiedän monen muunkin vannovan Madaran nimeen.

Toki vuosien varrella on vastaan tullut tuotteita, jotka eivät minulla ole niin hyvin toiminut kuin olisin toivonut. Niiden tuotteiden kohdalla oli enemmän kyse väärälle ihotyypille suuntautumisesta kuin siitä, että tuote olisi ollut huono. Miltään muulta sarjalta en ole tuotteita ostanut näin montaa kertaa uudestaan ja esimerkiksi tuo mainitsemani Pihlaja Vartalovoi on minulla päivittäisessä käytössä ollut jo vuosia.

postaus sisältää mainoslinkkejä

Sain ystävältäni Madaran uudet City CC voiteet kokeiluun kummassakin sävyssä. Otin ensin kokeiluun City CC voiteen sävyssä Light Beige, joka onkin nyt passeli ennen kuin ihoni on saanut päivetystä kevään auringosta. Kummassakin voiteessa on SPF 15 ja se tasoittaa ihon omia pieniä sävyeroja. Olen käyttänyt tätä niin kasvovoiteen päällä kuin sellaisenaankin ja toimii kummallakin tavalla. Jos olen kaivannut enemmän peittävyyttä olen laittanut kaveriksi mineraalimeikkipuuteria ja tämä yhdistelmä toimiikin kivasti.

Voide tuoksuu kevyesti vaniljalle, joka hurmasi minut ensi kokeilulla. Koostumus voiteessa on melko paksua, mutta voide levittyy silti helposti ja siististi, ei tarvitse kiirehtiä. Olen huomannut lyhyellä käytöllä epäpuhtauksien vähentyneen ja ihon olevan kuulaampi, tuloksia tuli todella nopeasti. Mehiläisvahan takia tuote ei ole vegaaninen.

Ilmansaasteilta suojaava CC-voide tasoittaa ihon sävyn virheitä ja epätasaisuuksia kuten kalpeutta, punoitusta, sameutta ja pigmenttiläiskiä. Tieteellisesti todistettu suojaavan ihoa kaupungin ilmansaasteilta vahvistaen ihon hyvää mikrobikantaa ja ehkäisten tulehduksia ja ihohuokosten tukkeumia. Laaja auringon UVA/UVB-säteiltä suojaava vaikutus ja tehokkaasti kosteuttava, hyaluronihappoa sisältävä koostumus. CITY CC-voide on must-have-tuote jokaiselle kaupungissa asuvalle.

Vanhempi suosikkini Madaralta on SOS sarja, jonka naamio ja seerumi ovat pelastaneet jo monena talvena ihoni. Flunssan aikaan levitin naamiota nenänpieliin ja sain nopeasti rohtumat kuriin, vaikka aluksi se rikkinäisellä iholla hieman ikävälle tuntuikin. SOS sarjalla saa nimenomaan nopean avun, jos iho pääsee huonompaan kuntoon tai se tuntuu kuivalta. Naamiota käytän usein kuorinnan jälkeen, saunasta tultua tai jos ihossa on kuivempia laikkuja. Heti seuraavana aamuna iho on paljon paremman näköinen ja tuntuinen. Sos seerumia puolestaan käytän kosteusvoiteen alla muutamasta päivästä viikkoon kerrallaan, jos iho on jo pidempään ollut janoinen. 

Meillä myös Kalle käyttää kumpaistakin tuotetta ja yhteen väliin oli melkein kriisi kun ei raaskinut ostaa uutta seerumia ennen Madaran alennuksia. Sos hydra repair intensive seerumilla on normaalisti hintaa 35e (alennuksen kanssa 21e) ja Sos hydra mask moisture + radiance syväkosteuttavalla naamiolla 33e (alennuksen kanssa 19,80e) . Kumpikin tuotteista on vegaaninen ja etenkin naamiota suosittelen lämpimästi sen nopean avun vuoksi. Sos sarjasta löytyy myös kasvovoide.

Erilaiset pihlaja ja nokkostuotteet on Madara kehitellyt yhdessä Kemikaalicocktail -blogin Noora Shinglerin kanssa. Atoopikkona sarja on tullut todella tutuksi ja olenkin jo aiemmin kirjoittanut sarjan tuotteista täällä. Uutena sarjaan on tullut Pihlaja Drops Glow Booster ja Pihlaja Daily Moisture for Face, joka onkin tällä kertaa kaupanpäällis tuote yli 80e ostoksiin. Olen vasta alkanut testailemaan dropseja, joten näistä kokemuksia myöhemmin. Kuten koko muu Pihlaja sarja niin nämäkin tuotteet ovat vegaanisia.

Muita ihania tuotteita: 

Balancing toner kasvovesi, joka on tasapainoittava ja suunnattu normaalille ja sekaiholle. Kasvovesi on pakattu kierrätysmuovista valmistettuun pulloon. Kurkkaa myös Comforting toner - pehmentävä kasvovesi kuivalle iholle! Infusion Blanc Moisture Soap* jättää ihon pesun jälkeen todella pehmeäksi sekä kosteutetuksi ja samalla tuoksuu todella herkulliselle. Olen kyseisestä suihkusaippuoiden sarjasta kirjoittanut tänne. Cleansing milk - puhdistusmaito sopii hyvin kaikille ihotyypeille, mutta erityisesti heille jotka kaipaavat hellää puhdistusta. Exfoliating oil-to-milk scrub öljykuorinta kasvoille on todella ihana ja jättää kasvot pehmeiksi ja on todella hellä kiitos vahahelmien, jotka eivät kuori liikaa. Vegaaneille tämä tuote ei sovi, sillä ainakin oma purkkini sisältää mehiläisvahaa ja samaa sanoo muutama muukin sivusto, vaikka Madaran omilla sivuilla sitä ei ainesosissa ole ja siellä lukee sen sopivan vegaaneille. Tämä on siis hieman mysteeri, mutta otan vielä asiasta selvää! 

Tämä postaus oli silkkaa Madara hehkutusta, mutta teen sen täydestä sydämestäni. Madaran sivuilla voi valmiiksi tehdä huomiselle toivelistan, voi olla että meillä lähtee taas jälleen kerran tilaukseen uusi Pihlaja vartalovoi ja Sos naamio. Miltä sinun ostoskorisi näyttää?

Mikä on sinun suosikkituotteesi Madaralta?

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

*saatu blogin kautta testiin, postaus sisältää mainoslinkkejä

Bullet journal – ideoita bujon täytteeksi

 

Bullet journal on viime vuosina tullut todella suosituksi ja en yhtään ihmettele, onhan se kuitenkin tyhjä muistikirja täynnä monenlaisia mahdollisuuksia. Aloittaminen ja se ensimmäinen viiva tai sana on aina vaikeinta, kun uusi muistikirja hohtaa puhtauttaan. Sen ensimmäisen kynän jäljen jälkeen onkin helpompi päästää jo luovuus irti ja lähteä vain tekemään sivu sivulta bujosta omanlaistaan. Tänään on vuorossa ideoita mitä kaikkea sinne bujoon voisi laittaa. Jos mietit mitä bujoilu on tai miten sen voisi aloittaa niin kurkkaa parin viikon takainen postaukseni siitä millä pääsee alkuun bujoilussa. 

Oma bujoni on täynnä trackereita ja listoja. Alussa minulla on sisällysluettelo ja vuosilogi, mutta muuten mitään selkää järjestystä ei ole vaan täytän bujoa aina sivu sivulta. Minulla on kausia, kun teen kaikkea uutta bujoon ja toisinaan vain täytän valmiita sivuja ja trackereita fiiliksen mukaan. Vielä ei ole pidempiä taukoja reilun vuoden aikana tullut, mutta se johtuu täysin siitä, kun olen ottanut bujon osaksi arkeani. 

TRACKERIT

Uni

Kuukautispäiväkirja

Paino

Mieliala

Instagram / Pinterest ym. seuraajat

Kyykkyhaaste

Kipupäiväkirja

Viikottainen / kuukausittainen tapaseuranta

Siivoaminen

Viherkasvien lannoitus ja kastelu

SATUNNAISET

Vuosiloki

Sisällysluettelo

Braindump – satunnaiset asiat pois mielestä

Terveystietoja

Yhden sanan päiväkirja

Lemmikin tiedot (kynsien leikkuu, ruokatilaus ym.)

30 päivän valokuvaamishaaste

Päivän / Viikon / Kuukauden to do -lista

Blogin kuukausi suunnitelmat, postausaikataulu

Neuleohjeita

Tavoitteet viikko / kuukausi / vuosi ja miten saavutan ne

Sometavoitteet

Liikuntapäiväkirja

LISTAT

Tilatut tuotteet

Omat viherkasvit

Asioita, joita rakastan yli kaiken

Lempi lausahdukset

Hyvän olon lista

Näitä asioita pitäisi tehdä useammin

Luetut kirjat 2018

Helmet lukuhaaste

Kirjat, joita haluaisin lukea

Katsotut elokuvat 2018

Elokuvat, joita haluaisin katsoa

Kokeiltavia ravintoloita

Asioita, jotka anspiroivat

Aamun ja illan rutiinit

50 ideaa kuukaudelle

Mielenkiintoisia podcasteja ja niiden seuranta

Tv-sarjat ja niiden seuranta

Kosmetiikkojen avaamis päiväykset ja kuinka kauan säilyy

Kosmetiikka, jota haluaisin kokeilla

Pakkauslista

Päiväreissu ideoita

Kiinnostavat tv-sarjat

Vuoden suosikki kappaleet

Kesälomasuunnitelmat

Asioita, jotka tekevät onnelliseksi

Kuukauden parhaat hetket

Asioita, joita haluan oppia

Kevään merkit

Luontopolut, joilla haluaisin käydä

Vuoden valmiit käsityöt 

Mihin haluaisit matkustaa

Muutto uuteen kotiin - mitä pitää tehdä, milloin, pakkaamiset, siivousohjeet ym.

Toimivat # instagramissa

Tulot ja menot

Nimi- ja syntymäpäivät

Tärkeät puhelinnumerot

Lista kirjoista tai elokuvista mitä omistan

Viiden vuoden unelmat

Suosikki etsy kaupat

Mielenkiintoiset museot

Asioita, joita haluaisit tehdä elämässäsi

Tässä teille nyt alkuun ideoita, toivottavasti löysit tästä ideoita ja lisää täytettä bujoosi! Jos haluat tarkemmin tietoa jostakin tietystä (esim. unen seurannan trackereista) niin pistä kommenttia niin teen aiheesta oman postauksensa. Tätä listaa olen koonnut jo jonkin aikaa ja tulen vielä päivittelemään sitä, sillä näitä ideoita tupsahtelee usein sieltä täältä. Voit myös kommenteissa jakaa omia ideoitasi ja juttuja joita olet itse hyväksi todennut! 

Ensi kerralla kun kirjoitan teille bujoilusta niin kerron teille viikoaukeamastani ja enemmän erilaisista trackereista eli seurannoista. Kerron myös minkä olen omalla kohdallani parhaaksi kokenut. Ihania hetkiä bujoilun parissa sinulle. ♥

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Viisi kertaa kolme positiivista

Sain blogisisareltani Nyt Heti blogin Marialta ihanan blogeja kiertäneen positiivisuus aiheisen haasteen ja nappaankin siitä kopin heti. Tässä teille jälleen (positiivisia) palasia elämästäni ja oikein ihanaa pääsiäisen aikaa jokaiselle siellä ruudun toisella puolella!

Kolme hyvää asiaa päivissäni

Bujoilu on tullut isoksi osaksi arkeani viimeisen vuoden aikana. Se on minulle ajanhallinnan työkalu täynnä inspiraatiota ja  to do -listoja, muistioita tärkeistä asioista sekä rakastamiani trackereita. Jos kaipaat bujoon ideoita niin niitä olisi tulossa teille ensi viikolla! 

Lukeminen on noussut maaliskuun aikana minulle taas todella tärkeäksi ja olen lukenut enemmän kuin aikoihin. Maaliskuussa luetuista kirjoista teen myöskin pian oman postauksensa, sillä olen löytänyt pitkästä aikaa minua miellyttävän hyvän historiallisen sarjan, jota olen suorastaan ahminut! Lukeminen on minulle tapa unohtaa kaikki muu ympärillä kuten meditaatio tai bujoilukin. Onneksi olen saanut taas lukemisesta otteen, sillä se on vuosien varrella merkinnyt minulle todella paljon. 

Kasvien hoitaminen voi kuulostaa tylsältä, mutta tässäkin yksi erinomianen syy miksi nousta aamuisin. Kasvit tarvitsevat vettä, ravinteita ja muuta hoitoa – osa päivittäin vähintäänkin sumuttelua. Kun ympärillä kasvit vihertävät ja ottavat valtavan kasvupyrähdyksen talven jälkeen nousee hymy huulille alituiseen, niiden kasvua on ihana seurata päivittäin! Vielä kun lumet sulaisi niin pääsisi puutarhan kimppuun!

Kolme hyvää asiaa minussa

Jaksan ja haluan aina kuunnella sekä auttaa muita. Olen kova puhumaan, mutta myös kuuntelemaan. Pyrin muutenkin olemaan aina mahdollisimman empaattinen ja ymmärtämään eri kantoja asioihin, vaikka se ei aina helppoa olekaan. Vuosien varrella olen oppinut vähemmän mustavalkoiseksi ja enemmän avoimeksi erilaisille asioille ja ihmisille. Usein myös vaikeneminen on kultaa, jossa olisi minulla vielä opittavaa.

En anna periksi helposti. Pänkki mikä pänkki. Itsepäisyyden ja periksiantamattomuuden voi ottaa moneltakin kantilta, mutta suurimmaksi osin niistä on hyötyä. En jää sängyn pohjalle makaamaan, vaan eteenpäin mennään oli tilanne mikä hyvänsä. Haluan myös kannustaa muita menemään kohti omia unelmia ja uskomaan niihin.

Omat arvoni ja niiden mukaan eläminen. Minulle on tärkeää syödä puhdasta kasvisruokaa, elää mahdollisimman ekologisesti ja kunnioittaa kaikkea elävää. Meidän pitäisi vaalia enemmän luontoa ympärillämme ja miettiä mitä tarvitsee ja millä hinnalla. Kukaan ei ole täydellinen, ne pienet teot ratkaisevat!

Kolme hyvää asiaa elämässäni 

Parisuhde. Meillä tulee Kallen kanssa syksyllä kuusi vuotta yhdessä täyteen. Vuosien varrella olemme rakentaneet meille lujan parisuhteen ja se jos mikä on vaatinut paljon verta, hikeä ja kyyneliä. Välillä toinen joutuu joustamaan, mutta yhdessä eteenpäin ollaan menty vaikka vastoinkäymisiä onkin vastaan tullut. Yhdessä teimme myös päätöksen muuttaa Lohjalta Tampereelle ja mitään parempaa en ole elämäni aikana tehnyt. Toivon, että vielä joskus voimme perustaa perheen, ostaa yhteisen asunnon ja mennä naimisiin. 

Toinen asia, jota kiittelen päivittäin mielessäni on meidän uusi kotimme. Muutimme tammikuussa rivitaloon ja joka päivä tunnen itseni onnellisemmaksi ja onnellisemmaksi. Nyt on enemmän omaa rauhaa, tilaa ja kuten ylläkin mainitsin niin kyllä oma pihakin on upea asia. Meillä kävi tämän asunnon kanssa ihan mielettömän hyvä tuuri!

Luotto tulevaan. Vaikka asiat eivät aina menekään niin kuin on kuvitellut niin silti luotan ja uskon, että kyllä elämä meitä kantaa. Tällä hetkellä olen onnellinen jo siitä mitä meillä on, vaikka ei elämä olekaan aina ruusuilla tanssimista. Asiat kyllä järjestyvät ja joskus on hyvä tehdä suunnitelmiin isompi muutos ja myöhemmin nauttia sen kantamasta hedelmästä.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna

Yhteishaku on takana ja kohta alkaa pääsykokeisiin lukeminen. Itseasiassa osa esimateriaalista on jo julki ja nyt pitäisi alkaa päntätä javaa! Vaikka jo pelkkä ajatuskin opiskelemaan lähtemisestä jännittää niin samalla olen todella innoissani siitä. Vielä pitäisi se opiskelupaikka napata siellä pääsykokeissa, saa olla miten käy.  

Steven Wilsonin keikka helmikuussa oli upein musiikillinen elämys koskaan. Kolme tuntia musiikillista huipentumaa, suosikki kappaleitani, kaikki fiilikset ja se onnen tunne kun sain olla kokemassa tuon itse livenä. Monta viikkoa elin keikan jälkeisessä onnen huumassa, todella onnistunut lahja Kallelta minulle.

Muutto uuteen kotiin sujui yllättävän kivasti, vaikka sitä stressasinkin kovin. Muuton suhteen kaikki meni hyvin, vanha asunto saatin siivota kaikessa rauhassa ja uutta laittaa siinä samalla. Paras oli kun purki aina kaikki laatikot mitä sisälle tuli niin ei tullut kauheaa kaaosta. Nyt kun uuteen alueeseen on kotiutunut ja kissat ovat tyytyväisiä ikkunoiden takaisista näkymistä niin voin huokaista helpotuksesta, tämä oli oikea päätös.

Kolme hyvää asiaa blogissani

Olen aina rehellinen postauksissa. Suosittelen teille tuotteita, jotka olen henkilökohtaisesti hyväksi todennut ja ilmoitan aina kun kyseessä on kaupallinen yhteistyö, blogin kautta saatu tuote tai mainoslinkki, josta voisin hyötyä rahallisesti. Näin kuuluu tehdä, mutta kaikille se ei ole itsestäänselvyys ja sen takia haluan painottaa tätä. Lisäksi haluan esitellä teille pienempiä yrityksiä, jotka ovat todella näkyvyytensä ansainneet, minun tulee uskoa niihin itse ja voitava seistä niiden takana.

Olen omanlaiseni ja niin on myös blogini. En halua kirjoittaa vain yhdestä aiheesta, olla samaa mieltä kaikkien muiden kanssa tai lukittautua liikaa johonkin. Myöskään en kiellä vaikeita asioita, vaan kirjoitan melko aivoimesti vaikeistakin jutuista. Elämässäni tulee ja menee aiheita ja asioita, niin myös blogissani.

Te ihanat lukijani! Blogini ei olisi mitään ilman lukijoita ja kommentteja, joista olen aina erittäin iloinen. Olenkin teistä jokaisesta kävijästä todella kiitollinen, olit sitten läpikulkumatkalla tai vakituinen seuraaja ♥ 

Not so damn mainstream blogin Iidan

" 24-vuotias graafinen suunnittelija / editoija. Sydäntä lähellä on kehopositiivisuus, jooga, feminismi ja häät 2018. "

Mediakka blogin Annan

"Mediakkaa päivittää tamperelainen, freelance-journalistina ja viestinnän sekatyöläisenä hommia paiskiva yhteiskuntatieteiden maisteri, joka kirjoittaa mielellään lifestyle-ilmiöistä samalla, kun tarkkailee Tampereen – ja itse asiassa koko valtakunnan – kulttuurikenttää kasvisruokaripausta unohtamatta."

 Ida's cozy cornerin Idan

"Ida's Cozy Cornerissa otetaan rennosti ja inspiroidutaan. Jaan täällä kasvisreseptejäni, matkavinkkejä ja joskus ihan vain kuulumisiani tavallisen arjen keskellä. Mikäli hyvä ruoka, luonnonkosmetiikka, eettinen muoti ja kestävät valinnat kiinnostavat, saatat olla oikeassa paikassa. Toivottavasti viihdyt ja tulet toistekin!"

Ihanaa sunnuntaita ja alkanutta huhtikuuta sinulle ♥

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Läsnä hetkessä – kuukauden meditaatiohaaste

Maaliskuun alussa haastoin itseni meditoimaan päivittäin edes pienen hetken. Niin olen tehnytkin ja tuloksiakin on tullut! Meditoinnista on paljon hyötyjä, joista voit käydä lukemassa With Miinan hyvästä postauksesta. Miinalta löytyy myös hyvät ohjeet siihen miten aloittaa meditointi. Eniten minua omalla kohdallani kiinnosti meditoinnin auttaminen keskittymiskykyyn, rentouttaminen sekä stressin ja ahdistuksen helpotus. Kun kuuta on jäljellä enää muutama päivä niin kerron teille miten päivittäinen meditaatio on vaikuttanut minuun ja miten koko projekti on mennyt.

Alkuun meditaatio ei ollut helppoa. Minulla on ollut jo pidempään pahojakin keskittymisvaikeuksia, joiden vuoksi mm. koulunkäynti on aina kärsinyt. Muutama vuosi takaperin joogasin todella paljon ja varsinkin rauhallinen yin jooga oli todella lähellä sydäntäni. Sen avulla opin pysähtymään ja olemaan hetkessä. Rakastin loppurentoutuksia, jonka vuoksi tiesin kyllä pystyväni tähänkin jos vain haluaisin. Ihan ensimmäisillä kerroilla meditoidessa maltti on valttia ja kannattaa aloittaa lyhyemmistä ajoista. Nopeasti opinkin kuuntelemaan itseäni ja sitä minkälainen fiilis on. Turhaa ottaa puolen tunnin meditaatiota jos mieli on kovin levoton, mutta toisaalta joskus saatan tehdä useamman harjoituksen peräkkäin jos olotila kovin muuttuu.

Minun oli tarkoitus kokeilla erilaisia sovelluksia, mutta kun ensimmäisenä kokeilin Insight Timer sovellusta niin muihin en enää koskenut. Sovellus on ilmainen ja englanninkielinen, sieltä löytyy vaikka millä mitalla eri mittaisia ja tyylisiä harjoituksia. Myös ajastin on todella kätevä ominaisuus! Aluksi kuuntelin paljon ohjeistettuja meditointeja, mutta lopulta käytin myös paljon ajastinta ja taustalla joko puron solinaa tai muita luonnon ääniä. Myös erilaisia rauhoittavia musiikkeja löytyy sovelluksesta, joista muutamat ovat olleet todella loistavia. Kuulokkeet ovatkin kätevät, jos taloudessa on muitakin henkilöitä ja haluat saada täyden rauhan. 

Toiset meditoivat täydessä hiljaisuudessa, mutta minua varten se ei ole. Nämä ovat täysin makuasioita, minulla puron solina taustalla sulkee kissojen kohellukset tai Kallen pelaamisen äänet pois. Tällä tavoin voin mediotoida milloin haluan. Muutama viikko takaperin olin viikonlopun kestävällä mindfulness ja itsemyötätunto kurssilla, jossa teimme paljon erilaisia harjoituksia ja rentoutuksia. Tuolla jo huomasin sen, miten paljon olen kehittynyt ja ennen kaikkea miten paljon nautin nykyään meditoinnista! 

Olen löytänyt meditoinnista tavan rauhoittaa levoton mieli, mutta se on toiminut myös kivunhallintaan. Ei se kipua pois vie, mutta auttaa hyväksymään sen ja elämään kivun kanssa. Ennen kaikkea, tässä kohti oma asenteeni on muuttunut. Varsinkin pieneen päänsärkyyn hiljainen meren kuohunta on loistava, silloin keskityn vain hengittämiseen ja rentoutumiseen.

Nyt kuukauden harjoittelulla olen huomattavasti rauhallisempi ja rennompi. Meditointi on ihan toden teolla vaikuttanut jokapäiväiseen elämääni! Iltaisin nukahdan nopeammin ja ennen kaikkea aamulla herään todella helposti, joka on minun kohdallani ihme. Monta kuukautta lukeminen oli todella vaikeaa, mutta nyt olen pystynyt keskittymään siihenkin ongelmitta. Oikeastaan kaikki muukin keskittyminen on helpottanut ja tuntuu, että olisi kevyempi olla sisäisesti. Varmasti myös lisääntyneellä valon määrällä ja rauhallisemmalla ympäristöllä on asian kanssa tekemistä, mutta ennen kaikkea kiukunpuuskat (varsinkin kivusta johtuvat) ovat jääneet pois. Olo on seesteinen ja määrätietoisempi. Vaikka ympärillä on paljon vaikeita asioita, odottamista ja epätietoisuutta niin nyt olen löytänyt tapoja, joilla en anna stressin ja ahdistuksen vyöryä päälleni. Tietoisesta hengittämisestä on tullut tärkeä työkalu.

Vaikka oloni onkin tietyllä tapaa valaistunut, helpottunut ja rauhallinen niin ei tämä ole varmasti meistä jokaista varten. Kyse on kuitenkin matkasta omaan itseensä ja itsensä tuntemiseen, eikä se aina ole helppoa tai mukavaa – päinvastoin. Olen samalla käynyt mielessä läpi kipeitäkin asioita, hyväksynyt ja antanut anteeksi. Kuitenkin nyt oloni on helpottunut ja en jaksa stressata turhaan asioista, joihin en voi vaikuttaa. Hyväksyn tilanteen, nykyisyyden, nautin tästä hetkestä ja siitä mitä minulla on. 

Olen oppinut pysähtymään ja avaamaan kunnolla silmäni, olemaan tässä ja nyt. Se onkin tämän kuukauden parasta antia. En ole suorittanut vaan opetellut uuden tavan, josta todella pidän. Meditointi ei ole minulle pakollista, mutta tarpeellista ja todella antoisaa. Tällä tiellä tulen jatkamaan eteenpäin, kohti seesteisempää ja onnellisempaa minää.

Oletko kokeillut meditaatiota?

Katso myös:

Itsemyötätunnon lähteillä

Lukuintoi – Kiitos kun palasit

Kun asiat muuttuvat

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Bullet journal – millä alkuu

Parasta viimeisen vuoden aikana on kaksi uutta innostuksen kohdettani – bullet journal ja plannerit sekä kasvit. Kummatkin ovat tulleet mukaan päivittäiseen arkeeni ja vaikuttavat erittäin positiivisella tavalla omaan hyvinvointiini. Tänään kirjoitan teille bujoilustani ja siitä, miten hitaasti ja varmasti löysin siinä oman tyylini. 

Bujoilu on viimeisen vuoden aikana noussut todella suosituksi ja alunperin sen on kehitellyt Ryder Carroll. Bullet journalissa yhdistellään kalenteria, erilaisia listoja ja  esimerkiksi päiväkirjaa täysin vapaasti omalla tyylillään. Ennen kaikkea se on työkalu ajan- ja elämänhallintaan. Parasta tässä on se, että jokainen tekee juuri sillä tavalla mikä toimii itsellään parhaiten. Vuoden aikana on tullut kokeiltua paljon eri tyylejä ja tapoja bujoilla,  intoa olen etsinyt pinterestistä, instagramista ja facebookista esimerkiksi yli 8000 jäsenen Bullet Journal Suomi -ryhmästä.

Alkuun pääsee ihan perus vihkolla ja kynällä, mitään muuta et tarvitse. Jos haluat voit tehdä alkuun sisällysluettelon, mutta sekin on täysin makuasia kuten sivunumerotkin. Oma tapani bujoilla on se, että teen alkuun sisällysluettelon ja vuosikatsauksen. Sen jälkeen lähden tekemään mitä mieleen tulee esimerkiksi erilaisia tavoitesivuja, seurantoja kuukautisista tai laskuista, kiitollisuuspäiväkirjan tai erilaisia trackereita. Trackereilla on helppoa seurata asioita viikoittain tai kuukausittain eri asioita kuten kasvienhoitoa tai tapoja. Juuri trackereiden ansiosta tartun bujoon päivittäin ja myöskin olen onnistunut lisäämään elämääni rutiineja, joiden luominen ilman seurantaa on jäänyt vain kaukaiseksi haaveeksi.

Viikoittaisen tapaseurannan rinnalla minulla on mieliala- ja kipuseuranta sekä to do -lista. En mitään viikkokalenteria ole bujooni tehnyt, sillä siihen tarkoitukseen minulla on A5 kokoinen kalenteri-planneri, jota kannan kaikkialla mukana toisin kuin bujoa. Alkuun olen kyllä kokeillut viikkoaukeamia, kuukausiaukeamaa ja niiden sekoituksia, mutta ne eivät minulla toimineet. Myöskin liiallinen eteenpäin tekeminen ei minun kohdallani toiminut, vaan teen bujoa viikko kerrallaan rauhassa. Bujoon tarttuessa rauhoitun, unohdan muun maailman ja ikävätkin asiat. Bujoni ei ole sisältä mikään kauhean selkeä, kaunis tai ihmeellinen, mutta minulle se on tärkeä. Jos ensimmäinen bujoni oli harjoituskappale niin koen nykyisenkin bujon kohdalla menneeni niin paljon eteenpäin, että välillä herää ajatus aloittaa uusi puhtaalta pöydältä. Ennen kaikkea haluan pyhittää bujon kivoille ja iloa tuoville asioille.

Ensimmäinen pistesivuinen bujoni oli halpa ja myöskin samalla huono, into meinasi kuolla heti alkuun paperin laadun takia. Sen takia aika nopeasti rupesin vertailemaan vaihtoehtoja ja eksyin myös Vihkokauppaan. Pistesivut eivät ole pakolliset, mutta ainakin minun kohdalla se helpottaa hommaa. Bujoilijat jakautuvat omien suosikki merkkiensä taakse, joista tällä hetkellä suosituimpia ovat Leuchtturm1917 ja Nuuna. Niissä paperit ovat eri paksuisia, sävyisiä ja pinnoitteisia ja kaikki nämä asiat jakavat bujoilijoiden mielipiteitä. Omaan makuuni on paksumpi Nuuna, mutta moni vannoo kovakantisen Leuchtturmin eli tuttavallisemmin Letun puoleen. Hinta voi aluksi säikäyttää, mutta olen sitä mieltä että laadusta kannattaa ja pitää maksaa.

Tällä hetkellä minulla on L koon Voyager Nuuna ja sen kaverina kansissa kulkee myös vihko, jossa on vielä erikseen pitkän tähtäimen listoja. Olen laittanut Nuunan kansien väliin, sillä sellaisenaan pehmeät kannet ottivat repussa turhan paljon damagea, jonkin verran tulee bujon kanssa kuljettua myös kodin ulkopuolelle esim. reissatessa. Nykyinen Nuunani on kestänyt n. puoli vuotta ja uskon sen vielä riittävän melkein toisen samanmoisen ellen nyt kauheasti innostu lisää. Muistikirja kestää usein sivumäärästä riippuen kuukausista jopa vuosiin oman käytön mukaan. Osassa Nuunista on nahkasekoitteiset kannet, joten jos olet vegaani niin muista kurkata materiaali ennen ostoa.

Bujo voi olla todella minimalistinen ja olen itsekin mennyt vuoden aikana siihen suuntaan, mutta ei koristelu kiellettyä ole. Helppoja tapoja koristella on erilaiset sivellintussit, joita voi käyttää joko yliviivaamiseen, rajaamiseen, otsikoihin, piirtämiseen ym. Olen itse rakastunut Tombown tusseihin, jotka ovat todella monipuolisia käyttää ja ainakin omassa käytössäni sivellin pää on kestänyt hyvin. Myös washiteipit eli (kuviolliset) paperiteipit on helppo ja kaunis tapa piristää bujoa. Washeilla voi myös tehdä "kirjanmerkkejä" sivun viereen käytetyimpien sivujen kohdalle, käytän siihen tarkoitukseen myös ohuita Priman magneetti kirjanmerkkejä. Välillä tulee laitettua väliin myös kauniita tarroja, mutta nekin ovat makuasioita ja käytän niitä enemmän kalenterissa. 

Oma suosikki kauppani bujoiluun ja plannereihin liittyen on Se Hämeenpuiston Vihkokauppa Tampereella (verkkokauppa), jossa vierailenkin erittäin usein. Tämä on lämmin suositus, ei mainos kuten eivät linkitkään ole. Löydät tarvikkeet aloittamiseen myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta. Kuitenkin alkuun pääsee todella vähällä ja innostuksen kasvaessa voi kasvattaa myös tarvikkeistoa. Erilaisia bujoiluun ja plannereihin liittyviä verkkokauppoja on Suomessa useita, jotka löydät helposti Planner Lovers Finlandin sivuilta listattuna.

Mielestäni kaikista suurin asia, joka vaikuttaa bujoiluun itse bujon lisäksi on kynät. Hyvällä kynällä on kiva kirjoittaa ja tehdä bujoa ja tässä asiassa minusta on tullut kauhean kranttu. Mitä ohuempi kynä sen parempi ja läpi ei saisi vuotaa sivusta. Tällä hetkellä suosikkejani on muji 0.38,  staedtler pigment liner 0.05 sekä ohh deerin ja arden rosen yhteistyössä tehdyt kauniit geelikynät. Minulle tärkeää on, että kynä liukuu paperilla kauniisti ja sulavasti, tekemisen pitää olla helppoa.

Bujoilun vahvuuksiin kuuluu myös se, että välillä voi pitää taukoa ja tarttua myöhemmin siihen mihin on jäänyt kun siltä taas tuntuu. Bujo muotoutuu tekijänsä näköiseksi ja tässä hommassa ei nutturan kannata olla liian tiukalla. Alkuun on hyvä kokeilla eri tyylejä, tapoja ja välineitä. Virheitä tulee ja homma ei siihen kaadu. Parhaimmassa tapauksessa bujosta voi saada paljon irti ja sen avulla voi saada aikaa itselleen tärkeille asioille. Etsi inspiraatiota sekä vertaistukea netistä ja anna mennä – vain taivas on rajana!

Hyviä sivuja ja vinkkejä alkuun pääsemiseen:

Bullet journal - mikä se on? / Planner Lovers Finland

http://bulletjournal.com/ (englanniksi)

Ensiaskeleita bujoiluun / Kalenterimania

10 neuvoa bulletjournalin aloittajille / Pieni muistikirja

4+1 vinkkiä Bullet Journalin aloittamiseen / Tiiajenny

Tulen jakamaan teille myöhemmin myös ideoita erilaisista listoista ja tapaseurannoista. Jos sinulla herää kysymyksiä tai haluat minun kirjoittavan tietystä aiheesta bujoiluun liittyen niin laita kommenttia tai sähköpostia tulemaan! ♡

Katso myös Bullet Journal – ideoita bujon täytteeksi postaus!

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!