Nyt mun enää täytyy jaksaa



Viikko on kulunut ihan hirveää vauhtia. Tällä viikolla olen ollut aamuvuorossa ja iltaisin ei ole yhtään huvittanut istua koneella. Töiden kanssa fiilikset ovat olleet todella vaihtelevat. Ensimmäisten päivien jälkeen oli fiilis ihan nou nou ja olinkin valmis luovuttamaan. Kuitenkin tämä viikko on osoittanut sen, että kaikkeen tottuu ja asioista voi oppia pitämään. Asiat, joita pidin vaikeina eivät enää olekkaan sellaisia. Ainoa mikä tuottaa haasteita on oma nopeus, koska sitä meiltä vaaditaan. Pitäisi olla samaa aikaa aivan h*lvetin nopea ja huolellinen ja eteenpäin ei saa mennä viallista tuotetta. Välillä kun selän takana katsotaan ja arvostellaan ja halutaan lisää nopeutta tulee epätoivon hetkiä, mutta onneksi tässäkin hommassa sitä kehittyy koko ajan. Loppujen lopuksi ei tuo niin kauheaa ole, kunhan ei ota turhia paineita.




Mainitsin teille hetki sitten, että nyt on yksi aika iso juttu meneillään. Salilla on nyt tullut käytyä kuukauden ajan, kuitenkin olo oli sellainen, että tarvitsen tähän nyt jotakin. Lähdin etsimään itselleni Personal Traineria hieman kokeilevasti, josko oikea ihminen tulisi eteen. Kyllähän sellainen tuli ja täytyy sanoa, että olen todella liekeissä! Vuosien varrella olen koettanut saada painoa alas ja ainahan se on tökännyt parin kilon jälkeen. Nyt on ammattilainen rinnalla ja jo tähän mennessä olen saanut häneltä aivan hirveästi. Tässä mennään kovaa vauhtia kohti unelmia. Kovaa työtä tämä vaatii, mikään ei tule ilmaiseksi.

Sunnuntaina minulle tehtiin pientä alkukartoitusta ja pieni kuntotesti. Tulos oli arvattavissa ja myönnän, että olen päästänyt itseni aika retuperälle. Kyykyistä sain reidet kipeämmäksi kuin ikinä ja pari päivää olikin aika hampaat irvessä, onneksi töissä seisominen ei tuntunut missään, mutta istuminen.. Siitä huolimatta salilla enkat paukkuivat melkein kaikessa muussa, kuin jalkaprässissä ;) Tämä viikko on mennyt ruokapäiväkirjaa tehdessä. Töiden jälkeen, kun olen laittanu ruokaa, punninnut kaiken tarkasti, tehnyt eväitä ja käynyt vielä salillakin päälle, on pieni väsymys ollut. Onneksi seuraavat viikot ovat töiden kannalta erittäin kevyet niin voi panostaa taas kaikkeen muuhun kunnolla.


"Mä tiedän mitä teen on selkeet tavotteet 
ja nyt mun enää täytyy jaksaa 
vaikka aamul väsyttäis ja moni himaann jäis 
mä tiedän et mun täytyy jaksaa"

Elastisen ja Sami Hedbergin Täytyy jaksaa biisi on soinut täysillä kuulokkeissa salilla ja siitä olen saanut kauheasti energiaa treeniin. Muutenkin musiikin kanssa treenatessa saan itsestäni paljon enemmän irti. Nyt lähden laittamaan pyykit kuivumaan ja siirryn keittiön puolelle siivoamaan ja laittamaan ruokaa, popit täysillä tietenkin! 

Tuliset kukkakaali wingsit (V)



Erilaisia kukkakaali wingsien ohjeita on pyörinyt blogeissa nyt todella paljon. Haluan heittää oman lusikkani mukaan soppaan ja tänään valmistinkin hieman mukaillen useammasta eri ohjeesta oman versioni. Nämä ovat vegaanisia, melko tulisia ja vehnäjauhot kun vaihtaa gluteenittomaan jauhoseokseen niin näistä saa helposti gluteiinittomiakin! Pitkästä aikaa kirosin sitä, ettei meidän uunissa kiertoilmaa ole. Kuitenkin näistä tuli hyviä ja maistuivat yhdessä itse tehtyjen lohkoperunoiden ja Oatlyn iMat Fraicheen tehdyn dipin kanssa todella hyvin. Ohje on todella simppeli ja tulisuuden määrää on helppo vaihdella sriracha kastikkeen määrällä. Näitä tuli syötyä aikamoiset överit! :D


TULISET KUKKAKAALI WINGSIT (vegaaninen)


Ainekset:
2 pientä kukkakaalia

0.75dl vettä
0.75dl öljyä
1tl agavesiirappia
1tl valkosipulijauhetta
0.5tl sipulijauhetta
0.5tl paprikajauhetta
0.5tl savupaprikajauhetta 
0.5tl suolaa
2tl srirachaa (tai muuta vahvaa chilikastiketta, lisää enemmän mikäli haluat kunnolla potkua)
1dl vehnäjauhoja

Ohje:
Sekoita ensin öljy, vesi, mausteet, agavesiirappi ja sriracha keskenään. Lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Anna turvota vähintään 10min ja pilko sillä aikaa kukkakaalit mielestäsi sopivankokoisiksi palasiksi. Ihan pienet voivat olla hankalia, mutta tärkeintä lienee, että palaset olisivat suhteellisen saman kokoisia. Pistä uuni päälle 225°C ja jos omistat kiertoilman niin käytä sitä. Sekoita kukkakaalin palaset soosiin. Laita pellille leivinpaperi ja öljyä se kevyesti, kun uuni on valmis kaada palaset pellille ja laita uuniin. Sopiva kypsentymisaika uunista riippuen on 25-30min, välillä olisi hyvä käännellä ja paiston lopussa voi pellin nostaa ylemmäksi ja laittaa uunin grillivastuksen päälle. Tarkkaile kuitenkin wingsejä etteivät pääse palamaan!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Hyväksytty



Jäin miettimään kommentoituani erääseen postaukseen, että kuljen kangaskassin kanssa eikä minulla oikeastaan laukkua ole. Jos ei kangaskassi roiku käsipuolessa niin mukanani kulkee reppu. Kumpikaan ei ole kovin naisellinen saati sitten edustuskelpoinen. Halusin asioihin muutosta ja lauantaina Vegaanibrunssin jälkeen kun kävimme muutamalla kirppiksellä otin tehtäväkseni varta vasten etsiä täydellisen laukun. Omina kriteereinäni oli nahattomuus, edullisuus, hyvä kunto, tarpeeki taskuja, kaunis suunnittelu ja mahdollisimman yksinkertainen. Laukku on kaikkea sitä ja lisäksi se on nyt virallisesti kissojen hyväksymä. Kumpikin on vuorollaan käynyt nukkumassa sen päällä ja tonkimassa sisältöä. En raaskinut ottaa laukkua pois Tiikerin alta ja nyt ette saakkaan kokonaita kuvaa. Kuitenkin onhan selvästikin kuvien päätähti itse Tiikeri kaikessa komeudessaan :) Vajaa pari viikkoa ja meillä Tiikeri siirtyy senioriksi seitsemän vuoden tullessa täyteen, hui!

Eilen oli muutenkin todella jännä päivä. Jotakin ihan huippua tulee tapahtumaan ja samalla se vaatii minulta todella paljon. Vähän sellainen fiilis etten vielä edes ymmärrä mihin olen lähtemässä mukaan, mutta eiköhän se asioiden hyvällä tapaa oikea laita ihan pian valkene minulle. Eilen illalla en uskaltanut täysin innostua, mutta aamulla hymy nousi heti korviin. Tässä aletaan mennä nyt unelmia kohti ja kyse ei ole mistään pikku jutusta minulle. En vielä paljasta ihan mistä on kyse, mutta pysykää kuulolla! 

Supermessut ja Vegaanibrunssi




Tätä viikonloppua olen odottanut pitkään ja hartaasti. Nyt oli monta ihanaa juttua mitä odottaa!  Yksi suurista syistä  muuttaa Tampereelle oli nimenomaan tämän kaupungin vegaaniystävällisyys. Aiemmin kadehdin Tampereella järjestettäviä vegaanisia tapahtumia ja brunsseja, voitte vain arvata kuinka innoissani olin kuullessani, että tänä viikonloppuna Ravintola  931 järjestäisi Sielukkaan Vegaanibrunssin 2.0 :n . Ei tarvinnut kauaa epäröidä , kun ensimmäisen suhteellisen rankan työviikon jälkeen pääsisi rentoutumaan erittäin hyvän ystävän kanssa! 

Eilen viimein koitti se aamu josta olin haaveillut. Tietenkin aamu oli täynnä kommelluksia irronneista napeista matolta löytyvään siihen itseensä kissan hiekkalaatikon edessä. Onneksi ehdin bussiin ja olimme odottamassa hieman ennen yhtätoista sisälle pääsyä. Se kannatti, sillä hetken päästä takana oli aivan hirmuinen jono ja saimme meille pöydän. Porukkaa oli koko meidän brunssilla olon aikana todella paljon! Masu tuli täyteen ja dj:n soittama musiikki sopi tilanteeseen hyvin. Tällaisia tapahtumia saisi ehdottomasti järjestää lisää!




Tänään puolestaan oli Supermessujen vuoro, jonka aiheina oli Puutarha, Kotimaan Matkailu, Keräily sekä April Fest. Jotenkin ajattelin että sunnuntaina ei välttämättä enää niin paljoa ole massaa liikkeellä, mutta olin väärässä. Parkkipaikat olivat aivan täysi ja niin oli messuhallikin. Kaikki kerailyä lukuunottamatta kiinnosti minua suuresti ja aikaa saimmekin kulumaan ihan kiitettävästi. Aloitimme kiertelyn Kotimaan Matkailun puolelta ja se osoittautui messujen parhaaksi osioksi. Me tuskin lähdemme kesällä ulkomaille, mutta aivan varmasti tulee lähialueita ja hieman kauempiakin koluttua läpi. Paljon kivoja vinkkejä jäi mieleen ja minulla onkin valtava kassillinen esitteitä, joita täytyykin pian alkaa tutkimaan. Miksi lähteä merta kauemmaksi kalaan kun muutaman sadan kilometrin säteellä riittää tutkittavaa! Aivan varmasti tulen kirjoittelemaan enemmänkin kotimaan matkailusta, messut inspiroivat minua ihan mielettömästi.

Messujen suurin pettymys oli April Fest, jonka verukkeella sain Kallenkin lähtemään mukaan. Luulimme, että kyseessä olisi isompi alue, jossa olisi paljon pienpanimoita, mutta kyseessä oli todella pieni paikka, joista pienpanimotuotteita muutamia yhdessä kojussa, Keräilypuolenkin kiersimme todella nopeasti, jotenkin nyt kun pyrkii pääsemään kaikesta ylimääräisestä eroon niin turha tavara kauhistuttaa. Puutarha puolelta lähti muutama idea mukaan ja nyt menee pohdintaan alimman kuvan puiset lepotuolit. Ne ovat todella mukavia ja messuilta sai niihin tarjouksen, meillä punnitaan nyt noiden ja sohvan välillä. Tuolit saisi helposti sivuun, toisin kuin sohvan, mutta sohvalla voisi löhöillä ehkä paremmin. Mitä mieltä te olette? Kummassakin on omat hyvät puolensa. Kaiken kaikkiaan messut olivat ihan mukavat ja jos ei muuta niin seura oli ainakin aivan parasta, kiitos murut 




Tähän loppuun haluaisin kuulla mihin sinä suuntaisit itsesi Suomessa ja onko asuinalueellasi jokin ehdoton kohde mihin pitäisi kesällä mennä? :) Ja kävitkö sinä Tampereen Supermessuilla?

Kuinka aloittaa uudella työpaikalla?



Aloitin tällä viikolla uudella työpaikalla. Tämä on kolmas oikeasti palkallinen työpaikkani ja täysin erilainen edellisiin verrattuna. Samaan aikaan uusi työpaikka voi olla hyvinkin pelottava ja toisaalta myös innoittava. Oma työni ei ole fyysisesti niin kauhean kuormittavaa, mutta paikallaan seisominen ja tietyt toistuvat liikkeet kyllä tuntuvat työpäivän aikana ja sen jälkeen. Yllättäen aamut eivät ole olleet niin kauheita, kuin kuvittelin etukäteen ja on oikeasti aika ihanaa päästä töistä jo kahdelta kotiin! Onneksi kroppa tottuu todella nopeasti ja päivä päivältä aikakin kulkee nopeammin kun tietää mitä tekee. Parasta uudessa työpaikassa ovat uudet haasteet, mutta aluksi nekin voivat tuntua aika suurilta. Tässä omat vinkkini uudelle työpaikalle!

Ole armollinen itsellesi, ei kukaan muukaan opi kaikkea ensimmäisenä päivänä. Varsinkin kun pitäisi oppia nopeasti ja kyetä suoriutumaan työtehtävistä yksin ilman neuvomista tulee itseään usein soimattua aivan turhaa. Kaiken lisäksi infoa voi tulla kerralla aivan hirvittävät määrät ja siinä kohti kun pitää oppia tunnistamaan tuotteita, joita on yli parikymmentä ja ne ovat aivan samanlaisia pientä merkkiä lukuunottamatta voi tulla pieni paniikki. Jokainen on joskus ollut ensimmäistä päivää eli täysin samassa asemassa sinun kanssasi. En usko kenenkään olevan täydellinen tehotyöntekijä ilman harjoitusta ja toistoja. 

Kysy, kysy ja kysy. Tyhmä ei ole se joka kysyy, vaan jättää kysymättä. Tämän olen itsekin saanut kuulla monet kerrat näiden päivien aikana ja onhan se paljon nolompaa tehdä vähän sinne päin tai virheellisesti kuin varmistaa menikö jokin juttu varmasti näin ja tehdä oikein. Kuten sanoin voi asiaa tulla aivan hirveät määrät kerralla ja ei kukaan oleta sinun oppivan puolessa tunnissa kaikkea!

Anna itsellesi lepoa ensimmäisten työpäivien jälkeen. Olen jättänyt alkuviikosta salin väliin ihan suosiolla. Varsinkin kotiin kävelyn jälkeen (työmatka reilu kilometri) ja koko päivän seisomisen takia ovat pohkeet ja jalkapohjat aika jumissa. Onneksi minulla on joka päivä homma helpottanut tunnissa tai parissa ja tärkeää olisi pysyä liikkeellä työpäivänkin jälkeen. On muuten hauskaa kun kahteen mennessä on joka päivä tullut noin 12000 askelta! Ravinnolla ja unella on nyt erittäin suuri vaikutus yleiseen jaksamiseen ja kieltämättä se kehonhuoltokin olisi tärkeää.

Anna työpaikalle aikaa. Aina kaikki hommat eivät tunnu ensimmäisestä hetkestä alkaen ihan täydelliseltä hommalta sinulle, mutta ole armollinen myös työtäsi kohtaan. Kuten sanoin aiemmin niin alku voi olla aika shokki, paljon uusia asioita ja pahimmillaan eri ihmiset antavat eri ohjeita. Kuitenkin mitä enemmän työtunteja tulee sitä tutummaksi hommat tulevat ja asiat helpottuvat. Itse inhosin ensin yhtä työpistettä ja loin siitä kauhukuvia, loppujen lopuksi tänään kuitenkin viihdyin siellä erittäin hyvin! Eli ennakkoluulot roskakoriin ja avoimena kohti uusia tehtäviä!




Muista minkälaisen kuvan annat itsestäsi. Sinun ei tarvitse kertoa itsestäsi kaikkea heti kerralla. Muutenkin matalan profiilin pitäminen voi olla ihan hyvä valinta ja yksityiselämän voi aivan hyvin jättää työpaikan ovien ulkopuolelle. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että sinun pitäisi olla tuppisuuna koko päivä! Nämä ovat omia valintoja ja voi olla ja toivottavaa onkin, että saisit työkavereista kavereita myös työpaikan ulkopuolelle. Tutustu, jutustele rennosti ja etsi yhteisiä aiheita työkavereitten kanssa!

Älä juoruile. Työkavereista saa parhaan vertaistuen, mutta kannattaa miettiä lähteekö juoruiluun mukaan. Minulla on siitä ei niin hyviä kokemuksia ja tyhmänä lähdin leikkiin mukaan ja nenille sain. Kannattaa muistaa, että puheet helposti kantautuvat vääriin korviin.

Tee virheitä ja ota niistä opiksi. Alkuun tulee tehtyä virheitä ja niitä kuuluukin tulla, koska niiden kautta oppii todella hyvin. Usein en ole samaa virhettä kahta kertaa tehnyt ja jos minulle huomautetaan jostakin panostan siihen osa-alueeseen erityisen paljon. Kuitenkin puolestaan on asioita, jotka eivät vain suju. Myös muiden virheistä voi oppia! Ja jos työtavoistasi ym. kommentoidaan, älä ota sitä itseesi vaan ota opiksesi ja ajattele se sinulle parhaaksi. 

Tee työsi niin ettei muut joudu sitä korjailemaan. Äsken jo mainitsin virheiden teon ja sen tärkeyden, mutta asioissa on monta puolta! Kuitenkin tee työsi kunnolla ja siten, ettei muut joudu siivoamaan jälkiäsi tai korjailemaan tekemisiäsi koko aikaa. Joskus jokainen unohtaa jotakin ja se on täysin inhimillistä.  Tässäkin kohtaa painotan sitä kysymistä!

Kuuntele vanhoja työntekijöitä ja tarkkaile heidän työskentelytapojaan. Välillä ihmettelen miten muut tekevät melkein kaiken nopeammin ja tehokkaammin, mutta siinä juuri piilee kokemuksen taika. Usein kuuntelemalla vanhempia ja viisaampia oppii työpaikan nokkimisjärjestyksen, kenen kanssa ei kannata lähteä heittämään huulta tai ketä tekee työnsä hyvin tai huonosti. Jokainen tekee asiat omalla tyylillään ja se pitää löytää katsomalla ja kokeilemalla.

Ole nöyrä, haasta itsesi, muista oma asenteesi työntekoa kohtaan, tee parhaasi, ota kaikki mahdolliset vuorot vastaan, ole joustava ja ahkera. Kuitenkaan toisia työntekijöitä ei tarvitse miellyttämällä miellyttää! Kun teet työsi hyvin niin se vielä palkitaan! Parhaimmillaan opit uutta itsestäsi ja uusia taitoja :)





Minkälaisia vinkkejä teillä on uudella työpaikalla aloittavalle?

Paljastuksia minusta



Ensimmäinen päivä uudella työpaikalla takana. Oli ihanaa tulla siivottuun kotiin, saada vasta keitettyä kahvia, romahtaa sohvalle ja nostaa jalat ylös. Yllättävän rankkaa tuo seisomatyö! Ajattelin, ettei minusta ole tänään mihinkään, mutta muutama tunti eteenpäin ja jalat ovat palautuneet ihan kiitettävästi. Olen miettinyt mitä uutta itsestäni voisin teille lukijoille antaa. Internetin ihmeellisessä maailmassa voi antaa hyvinkin vääristyneen ja valheellisen kuvan itsestään ja välillä tulee mietittyä miten muut minut näkevät bloggaajana ja ihmisenä. Tässä hieman pintaa syvemmältä hyvin erilaisia asioita minusta!

Olen sählä, törmäilen usein kaikkialle ja saatan jopa puraista omaa sormeani ja lujaa (ole varovainen syödessäsi tortillaa). Olen joskus kävellyt hieman hitaampia liukuovia päin, kun ne eivät auenneetkaan kovin nopeasti. Onnistuin usein telomaan itseni mitä oudoimmilla tavoilla ja varsinkin kun olen keittiössä tavaroita tippuilee.

Jätän banaanista pään syömättä. Banaanin toisessa päässä on ihan päädyssä (siis kuoren sisällä) hieman tummempi kohta, jonka voi nypätä pois. Kuitenkin olen sen vahingossa muutaman kerran syönyt ja se on todella pahaa ja kitkerää, olen todennut että kun jätän syömättä viimeiset puoli senttiä banaanista niin vältyn siltä hirveydeltä. Usein meillä myös banaani on jo turhan tumma siitä kohtaa, joten hävikki ei onneksi ole suuri!

En ole nähnyt yhtäkään Star Wars elokuvaa. Olin myöhäisherännäinen myös Titanicin, Taru Sormusten Herrasta trilogian ja monen muun "nämä elokuvat on pakko katsoa" kanssa. Itseasiassa oli suhteellisen noloa opiskella av-viestintää, kun televisiotuotannon puolella nämä elokuvat olivat kokoajan esimerkkeinä ja olin aivan pihalla. Kesällä ehkä voisin ottaa nuo Tähtien sodat projektiksi, ehkä.

En ole koskaan lentänyt lentokoneella ja se ei minua pahemmin harmita. Onneksi maailmaa ehtii nähdä myöhemminkin, kun tällä hetkellä meidän lähikorttelikin tuntuu jännältä! Miten mä en ole vieläkään tutustunut hirveän hyvin tähän meidän lähialueeseen, voin syyttää siitä vielä hetken jäisiä pururatoja (vai ovatko ne edes enää jäässä?!).

Rakastan rääkki treenejä, mitä kovempi syke ja lihaksissa polttaa sen parempi! Rakastan myös yli kaiken kovan rääkin jälkeistä päivää ja sitä fiilistä kun lihakset huutavat hoosiannaa ja rappusten kävely saa kyyneleet silmiin. Usein olen huono lähtemään treeneihin, mutta se olo niiden jälkeen on aivan korvaamaton! Kuitenkaan en aamulenkeistä perusta, tarvitsen ruokaa ennen treenaamista muuten meinaa taju mennä ja tulee vain kiukku ärrimurrin kanssa.

Vaikka juonkin kahvia en osaa päättää pidänkö siitä vai en. Aamu ei lähde käyntiin ilman kuppia kahvia ja hyvä kahvi onkin aivan parasta! Kuitenkin oikeasti hyvä kahvi on aika kallista ja se on papuina ja pavut pitää jauhaa ja siitä on vaivaa ja kova äänikin. Peruskahvia juon kyllä, mutta ei se kovin hyvää ole. Erikoiskahveista tilaan usein cappuccinon ja joka kerta petyn kun unohdan että siinä ei ole suklaata, toisin kuin olen sellaisen valheen päähäni takonut. Jääkahveista tosin tykkään todella paljon!

Minun pitäisi käyttää silmälaseja aina lukiessa ja koneella ollessa, mutta sen sijaan näytän erittäin vihaiselta aina kun luen ja istun naama kiinni tietokoneen näytössä. Kuulemma silmieni väliin tulee todella vihaiset kurttuiset rypyt aina ilman laseja! Useimmiten en itse muista laittaa laseja päähän (kuten en tälläkään hetkellä) vaan Kalle muistuttaa minua ja parhaimmillaan laittaa ne päähäni. Aika ihana heppu 

Pakko myöntää, että ikävöin Lohjaa aivan vähän. Oikeastaan ikävöin järveä ja sen rantoja, joissa tuli käveltyä, juostua, haaveiltua ja pohdittua aika syvällisiäkin juttuja. Toinen asia mitä ikävöin on sen ihana juomavesi! Siinä on kyllä asia, jota osaa arvostaa vasta kun sen menettää. On minulla kyllä ikävä myöskin ystäviä ja sukulaisia, jotka vielä Lohjalla asuvat. Onneksi sinne pääsee nopeasti ja yhtä nopeasti poiskin ;)





Tunnistatko itsesi joistakin kohdista? Miten teidän viikkonne on starttaillut?

Kikherneletut (V, G)



Viimeinen vapaa pitää startata jotenkin erityisesti. Erityisen herkullisesti, täyttävästi, maittavasti! Olen jo aiemmin tehnyt näitä ihania kikhernelettuja, ensimmäisellä kerralla heittelin aineksia kulhoon ja yllätyin todella positiivisesti ihanasta lopputuloksesta. Letuissa  rakastan rapeita reunoja yli kaiken, näihinkin saa sellaiset kunhan vaan laittaa oliiviöljyä pannulle aina paistojen välissä! Olen tehnyt näitä isoina lettusina, mutta miksei nämä onnistuisi myös pienellä lettupannulla :) Annos riittää hyvin kahdelle nälkäiselle aamu- tai iltapalaksi ja jos haluaa lounaaksi näitä syödä niin kasviksiä kylkeen vaan reippaasti ja tuplaa taikina :)

Meillä ovat asiat järjestyneet niinkin hyvin, että ainakin kesän ajaksi kummallakin on töitä. Minua jo hieman jännittää huominen ja se kaikki uusi. Tällä viikolla kävimme ostamassa minulle työhousut, ne ovatkin ensimmäiset ihan oikeat sellaiset. En laske niitä vuoden vaateostoksiin, koska kyseessä on vain työpaikalla pidettävästä vaatteesta. Vaikkakin nyt täytyy sanoa housujen olevan sen verran kivat, että voisin niitä aivan hyvin arkenakin pitää. Vielä pitäisi metsästää jostakin turvakengät, mutta onneksi alussa pärjää hyvin perus popoilla.

Tämän päivän käytämme hyväksi ulkoillen (oi ihana aurinko, kiitos kun tulit esiin!) ja laittaen ruokaa pakkaseen ja jääkaappiin kiireisten päivien varalle. Saa olla minkälainen kesä tulee vuorojen suhteen, käykö meille niin, että aina kun olen töissä Kalle on kotona ja toisinpäin. Pientä jännitystä tulee myös siitä, mitä kroppa tykkää seisomatyöstä ja miten riittää energiaa vielä salilla käymiseen. Onneksi aina voi tehdä salilla kevyemmän treenin ja nyt jos koskaan on oikeanlaisella ravinnolla väliä! 

KIKHERNELETUT (vegaaniset, gluteenittomat) 


Ainekset:
2dl kikhernejauhoja eli gramjauhoja
1tl suolaa
1tl paprikajauhetta
1tl valkosipulijauhetta
½tl jeeraa eli juustokuminaa tai 1tl broilerimaustetta
2½ - 3dl vettä
2rkl pakaste persiljaa (Findus)
(2rkl pakaste sipulia)
1rkl oliiviöljyä
muutama rouhaisu pippurisekoitusta tai mustapippuria

Ohje:
Laita nokalliseen kulhoon kikhernejauhot ja kuivat mausteet. Tänään tein juustokuminan kanssa, mutta edellisellä kerralla laitoin broilerimaustetta (on vegaanista) ja sillä tuli ehkä parempia. Mausteiden kanssa voi kokeilla mistä itse pitää! Lisää vettä 2½-3dl, jos haluat paksumpia lettuja niin vähemmän nestettä. Sekoita mukaan tuoretta tai pakastettua persiljaa, meillä löytyy Findusin pakastettuja yrttejä aina monta pakettia, edullisempia kuin tuoreet ja pakkasessa säilyvät hyvinä. Laitoin myös pakaste sipulisilppua, mutta ei ole pakollinen. Sekoita taikina huolellisesti vispilällä. Anna turvota noin vartin ja lisää taikinaan ruokalusikallinen oliiviöljyä. Kuumenna pannua vesitilkan kanssa ja kun vesi kiehuu kaada se pois ja laita oliiviöljyä ja rupea paistamaan. Letut paistuvat aika nopeasti ja meidän ärtsyllä liedellä vaihdellen kolmosen ja nelosen välillä on hyvä lämpötila. Kun taikina on hyytynyt pinnasta on aika kääntää. Meillä tarjoiltiin tänään Oatlyn På Mackan tuorejuuston ja luomu paprikan kanssa.



Oikein ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita kaikille! 

Nostetaan kissa hyllylle

Meillä ei tosin kissaa tarvinnut hyllylle nostaa, vaan se meni sinne aivan itse. Tiikeri otti tilaisuudesta vaarin, kun rupesin käymään läpi kirjoja ja lehtiä ja hyppäsi tyhjälle hyllylle. KonMari projekti on lähtenyt tehokkaasti käyntiin ja kirjoista ja lehdistä lähti yksi kolmasosaa kirpparikassiin. Säästän vain tärkeimmät ja rakkaimmat, mutta ongelmaksi on tullut lukion kirjat. Minulla jäi lukio kesken ja usein olen pohtinut sen loppuun jatkamista. Loppujen lopuksi en tiedä, onko siitä mitä hyötyä, mutta kai se olisi henkisesti tietyllä tavalla asioiden loppuun viemistä. Vielä saivat ne lukion kirjat, joita olen säästellyt, hetken armon aikaa. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää mihin elämä vie. 

Nyt on hammas paikattu (vihdoin ja viimein) ja alku viikko meni pienessä flunssassa käytyämme maanantaina Nokian Edenissä uimassa. Infrapunasauna oli aivan ihana ja muutenkin tulemme varmasti käymään siellä vielä uudestaan. Harmiksemme Nokialla aivan siinä vieressä sijaitseva Nokian Panimon Keisarikioski on auki tiistaista perjantaihin, joten emme päässeet käymään Panimon myymälässä. Nippelitietona tykkään nykyään alkoholijuomista eniten oluesta! Eilen tuli tehtyä radiokirppiksellä aivan ihania vaatelöytöjä ja todella edullisesti. Nyt on pohdinnassa mihin itse veisin kaikki KonMari projektin ansiosta rankatut tavarat (ja lisää vaan tulee). En tiedä jaksanko viedä niitä keskustaan, kun pitäisi jaksaa käydä siistimässä pöytää ja viemässä lisää tavaraa, mutta toisaalta onkohan tässä Hervannan lähellä mitään hyviä kirppiksiä? Asiaa täytyy tutkia perusteellisesti! Nyt kuitenkin menen pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja suuntaan itseni salille, koko päivän kestänyt sade tuntuu hieman hellittäneen ja ilma tuntuu ihanan raikkaalle :) 



Puuvilla, ei ehkä eettisin valinta (OSA 1)



Viime vuoden lopulla törmäsin Facebookissa haasteeseen Vuosi ilman uusia vaatteita 2016 . Ensimmäinen ajatus oli ei ikinä, en pystyisi siihen missään nimessä. Loppupeleissä nyt tuollainen ajattelu tuntuu todella huvittavalta, kaikkeen pystyy jos vain tekee töitä sen eteen ja jos oikeasti haluaa! Pohdittuani hetken aikaa ja törmättyäni muutamassa blogissa muihin osallistujiin päätin lähteä mukaan. Asiaa helpotti kovasti se, että alusvaatteita ja sukkia saa ostaa tarpeenmukaan sekä kolme poikkeusta vuodelle sallitaan. Nyt olen käyttänyt ensimmäisen kolmesta poikkeuksesta ja mielestäni ihan järkevästi, urheilukenkiä en lähde käytettynä ostamaan ja ne tulevat toivon mukaan kestämään monen vuoden treenit.

Syyt miksi lähdin mukaan haasteeseen löytyvät vaateteollisuudesta. Kyseessä ei ole mikään kaunis ala; sieltä löytyy lapsityötä, huonoja työolosuhteita, kovien myrkkyjen käsittelyä ilman suojavarustuksia ja ihan kun lähdetään katsomaan puuvillateollisuuden vaikutuksia luontoon on aikamoinen pommi käsissämme. Tässä postauksessa käsittelen puuvillan tuottamista ja puuvillaa vaatteissa, seuraavassa osassa meidän tavallisten tallaajien muita vaihtoehtoja puuvillalle.




Miksi se puuvilla sitten on niin paha asia? Ja onko kaikki puuvilla pahasta? 

Suurimpia ongelmia puuvillan tuotannossa on sen ympäristövaikutukset. Tuotannossa käytetään keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita todella suuria määriä ja vaikka aluksi luultiin, että gmo-puuvillalla voitaisiin selvitä ilman torjunta-aineita niin ei se ollutkaan koko totuus. Kuten kaikessa viljelyssä niin myös puuvillassa on ongelmana hyönteisten immuuniksi tuleminen torjunta-aineille, se ajaa viljelijät käyttämään yhä kovempia aineita ja suuremmissa määrin. Yhden puuvillakilon tuottamiseen menee noin puoli kiloa kemikaaleja. Aika hurja luku mielestäni. Noista eri kemikaaleista (kuten fosforia, typpeä, kaliumia) suuri osa huuhtoutuu vesistöihin ja maaperä köyhtyy kun vuodesta toiseen viljellään samalla paikalla. Torjunta-aineet ovat lisäksi niin vahvoja, että ne aiheuttavat suuren terveysriskin viljelijöille.

Myös valmiissa vaatteissa on usein jäämiä viljelyn kemikaaleista. Tässä kohti ainakin itse haluan tehdä valinnan, että vähemmän kemikaaleja kiitos. Puuvillan tuottamiseen ei välttämättä tarvittaisi niin suuria määriä kemikaaleja, mutta niillä saa tuotettua suurempia määriä halvemmalla kuluttajien kyltymättömiin tarpeisiin. Luomupuuvillan viljelyssä ei saa käyttää torjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita, mutta luomuviljely vaatii laajemman pinta-alan viljelyä varten. Luomupuuvillaa on alettu tuottaa kokoajan enemmän kysynnän takia. Mielestäni paras olisi, jos saataisiin vanhojen vaatteiden materiaalit uudelleenkäytettyä, mutta täydelliseen ratkaisuun on vielä matkaa.

Suurimpia puuvillan viljelymaita ovat Kiina, Intia, Pakistan ja Yhdysvallat, jotka tuottavat kaikesta maailman puuvillasta 60% . Ikävä kyllä viljelyssä on suurina ongelmina tuotannosta tuottajille aiheutuvat velat, jotka johtavat pahimmillaan itsemurhiin. Lisäksi viljelyssä on yleistä lapsityövoima ja huonot olosuhteet. Luomutuotannossa sekä Reilussa Kaupassa on onneksi pelisäännöt, jotka tuovat tuottajille paremmat tulot ja olot. Ongelmana tekstiiliteollisuudessa on myös värjäykseen käytetyt aineet, tässäkin pääsee vähemmällä ostaessaan luomua. En lähde tekstiiliteollisuuteen tässä sen enempää, mutta lähinnä jälleen kerran omilla ostovalinnoillaan voi vaikuttaa. Reilu Kauppa on tuottajille kannattavampi ja usein myös ympäristölle sitä kautta, mutta mikään vaihtoehto ei ole täysin ongelmaton. Reilun Kaupan tuote ei ole välttämättä alusta loppuun asti reilu. Vähentääksesi ihosi kosketusta kemikaaleihin suosittelen lämpimästi pesemään kaikki uudet vaatteet ennen käyttöön ottoa!




Lähteitä ja aiheeseen liittyviä hyviä linkkejä:
http://www.vihrealanka.fi/arki/ekokuitua-ja-tekokuitua
http://www.reilukauppa.fi/tuotteet/tuotteet0/puuvilla/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvilla
http://www.vihreatvaatteet.com/puuvillan-salaiset-ainesosat/
http://www.eetti.fi/node/740

Vaaleanpunaisia unelmia



Viikonlopun aikana olen hurahtanut totaalisesti KonMariin, saanut siitä paljon inspiraatiota ja suuria oivalluksia. Ja voi olla, että kyseisestä kirjasta tullaan täällä vielä kuulemaan halusitte tai ette ;) Olen viettänyt aikaa ystävien kanssa rennosti pelaillen ja tuijottaen League of Legendsin karsintoja kevään finaalehihin (go Origen!). Olen käynyt salilla ilmaisessa pt:n tapaamisessa ja saanut siitä paljon enemmän irti, mitä kuvittelin. Sain muokattua saliohjelmaa paljon tehokkaammaksi ja tiedän millä nyt aloitella. Energiaakin on riittänyt todella paljon ja endrofiinit ovat virranneet! 




Meillä on Papukin hieman rohkaistunut. Parveke on ollut todella pelottava Papun mielestä koko hänen täällä viettämänsä kahden viikon ajan. Aina kun ovi on avattu niin Papu juoksee hyvin matalana piiloon sängyn alle tai päiväpeiton alle. Meidän asunto on aika hyvin äänieristetty ja kun parvekkeen oven avaa niin sieltä kuuluukin kaiken maailman autojen pörinää ja tuulen tuiverrusta. Lisäksi teimme aika suuren virheen ja veimme Papun sylissä katsomaan parvekkeelle, se sai sen pelkäämään sitä vielä enemmän. Kuitenkin yks kaks eilen illalla Papu rohkaistui ja halusikin parvekkeelle, vähän väliä piti avata ovea ja päästää Papu tutkimaan parveketta. Toki vielä siellä aika matalana mentiin ja jännä paikka se oli, mutta valtava edistysaskel! Tämän päivän Papu tosin on ollut hieman arempi ja pysynyt pimeässä, mutta hiljaa hyvä tulee :) Ja eiköhän tilanne helpota säiden lämmetessä, kun ovea pidetään kokoajan auki. 

Kohta lähdemme lenkille ja siitä saunaan, eli rento ilta tiedossa. Huomenna alkaakin viimeinen lomaviikkoni ja siitä sitten kohti uusia haasteita ja työelämää. :)




Mitä teidän viikonloppuunne kuuluu? Onko Marie Kondon ihana vaaleanpunainen kirja teille tuttu vai tuleeko jo yli korvien? 


affiliatelinkki

Ruokainspiraatioita osa 1



Ruoka näyttelee aika isoa osaa elämässäni kuten varmasti monen muunkin. Tämmöstä meiltä löytyy, vegaanista, usein niin luomua kuin vaan voi olla ja mahdollisimman monipuolista! Ja haluan paintotaa, että tässä on vain pieni pintaraapaisu siitä mitä meidän lautasilta löytyy. Uusia ruokia on aina kiva kokeilla ja toivonkin, että innostutte kokeilemaan uusia tuttavuuksia! Esim. mausteiden kanssa pannulla paahdetut kikherneet ovat todella nopeita ja mauttavia, sopivat keiton päälle tai salaattiin. Pääasia ruoassa on, että siitä nauttii ja masu tulee sopivan täyteen!




Oikein maistuvaa viikonloppua ja ihanaa alkanutta Huhtikuuta !