Viisauksia vanhemmalta



Ihailen suuresti kaikkia mummoja ja vaareja, jotka ovat eläneet pitkän ja usein vaikeankin elämän. Niin sanotusti ennen vanhaan ei erottu, vaan liitto pidettiin kasassa ja sitä korjattiin jos se korjausta tarvitsi. Nykyään on liian helppo luovuttaa ja sekoilu tuntuu olevan yleisesti turhankin ok. Mielestäni suhteen eteen pitää tehdä kovasti töitä, mikään ei tule ilmaiseksi. Arvatkaa vaan kuinka paljon eilen innostuin kun törmäsin linkkiin 90 vuotias nainen kirjoitti 45 elämänohjetta, jotka jokaisen pitäisi lukea. Tuosta listasta sai todella hyvin muistutusta siihen, että ihmisten ongelmana on suorittamienn eikä olla tarpeeksi läsnä. Eli lisää läsnäoloa ja vähemmän poukkoilua ympäriinsä?

Kokosin tähän omat suosikki elämänohjeet tuolta sivulta. En toki tiedä edes, onko joku vain tehnyt listan ja väittää sitä nyt vanhemman ihmisen tekemäksi. Haluan olla hyväuskoinen ja lukittautua siihen, että joku ihana mummo on tehnyt tämän listan. Nuo kaikki ohjeet ovat todella hyviä ja suosittelenkin lämpimästi teidän lukevan ne kaikki. Kerro toki kommenttiboksissa, jos jokin niistä osuu ja uppoaa erityisesti!


Vaikka pelottaa, ota silti pieni askel.

Sinun ei tarvitse voittaa jokaista väittelyä.

Tee sovinto menneisyytesi kanssa, jotta se ei pilaa enää yhtäkään päivää.

Et ole huomenna mennyt yhtään eteenpäin, jos pysyt tänään paikallasi.

Polta kynttilöitä, vaihda ihanat lakanat, käytä kauniita alusvaatteita. Älä säästä niitä spesiaalia hetkeä varten. Tämä päivä on spesiaali.

Kukaan muu kuin sinä ei ole vastuussa onnellisuudestasi.

Mieti jokaisen ”katastrofaalisen” hetken kohdalla: ”Onko tällä mitään väliä viiden vuoden kuluttua?”

Työsi ei pidä sinusta huolta, kun olet kipeä. Ystäväsi pitävät. Joten pidä heihin yhteyttä.

Usko ihmeisiin.

Ainoa asia, mikä lopulta merkitsee, on se, että rakastit.

Vaikka on huono päivä, nouse ylös, pukeudu ja mene.

Vedä syvään henkeä. Se rauhoittaa mieltä.



En suosittele menneessä vellomista, olen itse oppinut sen vuosien mittaan, se ei vain kannata. Ihminen luo itselleen helposti omat kahleensa menneeseen ja niitä ei kukaan muu voi rikkoa kuin itse. Kun tulee kriisi, kannattaa ensin nukkua yön yli, se tuo tilanteeseen yleensä aivan uudenlaisia perspektiivejä ja loppujen lopuksi rikkoutunut muumimuki ei ehkä ole maailmanloppu vaikka se siltä saattaakin ensin tuntua. Ja uskokaa tai älkää, mutta huokaiseminen usein helpottaa mieltä. Onneksi muumimukeja saa uusia ja vaikka ei saisikaan, niin kyllä tähän maailmaan materiaa mahtuu.

Huomenna alkaa uusi viikko ja helmikuu. Meille se tuo uuden alun. Sitä onkin odotettu ja jännitetty jo kauan. Vielä pitäisi saada muutama pala palapeliin loksautettua paikalleen, mutta hyvältä näyttää! (pidän sormet ristissä vielä hetken aikaa, ihan vain varmuuden vuoksi)

Todella hyvää alkavaa viikkoa teille ihanille! 

Astetta kirpeämpi aamu




Kirpeää aamua varten ei tarvitse syödä kiloa kirpeitä karkkeja, vaikka ne hyviä ovatkin. Tänään starttasin päivän jollakin paljon paremmalla ja terveellisemmällä. En ehdi syömään arkiaamuisin aamupalaa, vaikka toki pitäisi. Aamuni aikaistuivat muutama kuukausi sitten huomattavasti ja sen jälkeen hitaista aamuista ei ole ollut toivoakaan. Mielummin nukun niin pitkään kuin pystyn, nappaan kahvin matkamukissa mukaan ja lähden ajamaan töihin. Kiire aamuina luminen tai jäinen auto on pahin painajainen ja välillä ne kahvit ovat kaikkialla muualla kuin mukissa, kun juoksen portaat alas ja rupean raputtamaan autoa.

Kun minulla on vapaapäivä tai myöhäisempi työpäivä nautin siitä täysin siemauksin. Aamupala kuuluu ehdottomasti kaikkien nautintojen kärkeen! On ihanaa panostaa hieman enemmän ja nauttia aamupala kaikessa rauhassa. Usein selailen blogien uudet tekstit lävitse samalla hörppien aamukahvia ja siinä saattaa parhaimmillaan vierähtää tunti jos toinenkin! Hitaat aamut ovat aivan parhautta.




Vinkkinä muuten teille kaikille, jotka haluatte vältellä hiivaa: Ryvitan näkkileivät ovat valmistettu ilman hiivaa ja ovat lisäksi aivan törkeän hyviä! Makuvaihtoehtoja löytyy ja nämä ovat ihanan ohuita ja hieman suolaisia, nam! Tänään söinkin monen monta palaa tuota avokadolla höystettynä, aivan parhautta. Olin jo täysin unohtanut tämän näkkärin, kunnes muutama päivä sitten ruokakaupassa siihen törmäsin ja muistin kuinka törkeän hyviä nämä ovat.

Kahvin ja avokado-näkkärin lisäksi aamupalaani kuului tänään omapuristamani greippimehu. En sitä ihan sellaisenaan juonut, vaan laitoin puolet vettä. Silti se oli todella kirpsakkaa ja aika hapanta, hampaat eivät tästä kiitä, mutta jos harvoin juo niin miksi ei? Sitruunavettä join paljon puhdistuskuurin aikana ja sen jälkeenkin, ongelmana on vain juuri se happamuus. En ole muovisten pillien fani, mutta ehkä mielummin pilli kuin hampaiden hiljattainen syöpyminen.

Nyt siirryn siivoamaan samalla soittaen musiikkia ehkä hieman liian kovalla!


Haaveilua



Ensimmäistä kertaa koskaan haaveilen lämpimään maahan lentämisestä. En ole lentänyt lentokoneella koskaan, toiset ovat sitä ihmetelleet ja kyselleet syitä miksi. En ole kokenut sitä tärkeäksi, kyllä sitä vielä ehtii. Kuitenkin tuolla viimassa ja sateessa seistessä tulee kaipuu kesää kohtaan, haluan johonkin lämpimään. Haaveilen auringosta, lämmöstä ja kauniista maisemista. Ehkä me vielä aletaan reissailemaan, eihän sitä koskaan tiedä. Ja hei, pääseehän muillakin tavoilla kulkemaan kuin lentokoneella. (joka on kaikkea muuta kuin ekologista!)

Sen sijaan söin tänään vegekebab-pitaleipiä. En ole koskaan syönyt "oikeaa" kebabbia, vege versio uppoaa minuun täysin. Jos ei maailmalle muuten pääse, niin onneksi voi tehdä makumatkoja ihan omassa keittiössä. Tällä hetkellä meillä kuluu paljon inkivääriä, chiliä, persiljaa ja valkosipulia. Kaipaan makuja, jotakin joka piristäisi kun sää vetää mielen matalaksi. Eniten mielen vetää matalaksi loistavan kirjasarjan loppuun lukeminen, on jotenkin surullista päästää hahmoista irti, kun tietää ettei koskaan enää heitä tapaa. Onneksi uusia kirjasarjoja löytyy pilvin pimein! Saa jälleen suositella hyviä sarjoja, mulla on joku ihmeen dekkari kausi meneillään, mutta sana on vapaa :)




Haaveilen myös gopro kameran ostamisesta, olisi ihana ikuistaa hetkiä hieman pienemmällä kameralla, joka ei pahastu vesipisaroista. Tällä hetkellä himoitsen suuresti reissua Saksaan, vegaanien luvattuun maahan. Sieltä löytyy ihanan paljon vegaanisia tuotteita, luonnonkosmetiikkaa, ruokaa ja olutta, mutta ennen kaikkea LSC! Vielä kun saisi kieltä hieman haltuun niin uskaltaisi lähteä, tosin onhan mulla lukiosta yksi kurssi saksaa takana! (ja siitäkin sain hyvän numeron vain sen takia, että opettaja oli sama kuin ruotsissa, jossa olin huomattavasti parempi :D ) Ehkäpä kevään aikana pääsemme vielä lähtemään, ken tietää? 

Muokkasin muuten vähän blogin ulkonäköä valoisammaksi ja selkeämmäksi, mitä tykkäätte? Hieman himottaisi hankkia piirtopöytä, sille olisi meillä aika paljon käyttöä ja sen kanssa saisi tännekin tehtyä aika kivoja juttuja. Hiiren kanssa työskentely on vain niin toivottoman tuntuista. Pieni ajatus siitä mitä tulevaisuudessa voisin tehdä on käynyt mielessä, nyt hieman kypsyttelen asiaa ja annan sen hautua omaan muotoonsa. 


Mihin ajattelit lähteä seuraavan kerran reissuun?

Evoke Protein Crunch- patukka




Olen ollut kova Evoke Natural Energyn fani alusta asti. Kun Evoke toi markkinoille protskumehujuoman, joka menee niin välipalana kuin treeninkin jälkeen olin täysin myyty. Oikeasti luonnollinen energiajuoma, jossa on lisäksi protskua ja siinä ei ole lisättyä sokeria ja tietenkin vegaaninen. Makuvaihtoehdoista löytyvät Tropical fruits (suosikkini) ja Orange. Voitte vain kuvitella, mitkä olivat reaktioni kun kuulin heiltä tulevasta proteiinipatukasta!

Tuskailuni etsiessä täydellistä välipalapatukkaa on nyt tältä erää ohitse. Olen löytänyt tätä ennen sellaisia "ihan hyviä peruspatukoita", mutta ennen perjantaita olin jo sitä mieltä että taitaa olla turha toive löytää a) ei taatelia sisältävää b) vegaanista c) proteiinipitoista d) rouskuvampaa patukkaa. Rukouksiini vastattiin, kun Evokelta lähetettiin minulle testiin heidän kahta uutta Evoke Protein Crunch patukkaansa.

Hieman faktaa patukoista:

  • Ne sisältävät 31% proteiinia
  • Ne ovat vegaanisia, maidottomia, gluteenittomia ja lisäaineettomia
  • Sopivat hyvin aamupalaksi, urheiluun, välipalaksi niin aikuiselle kuin lapsellekin, ennen treeniä tai jälkeen, mielikuvitus on vain rajana!
  • Makeutettu ilman sokeria, ei sisällä keinotekoisia aineita
  • Ei kuorrutetta, joka voisi kuumalla säällä sulaa, lapsien kanssa juuri tästä syystä aika jees!
  • Kaksi vaihtoehtoa: Choco & Raisins sekä Red Berries




Ja miltä patukat sitten maistuivatkaan? No taivaallisen hyville.

Maistelin ensiksi Red Berries patukkaa suuren hädän eli nälän hetkellä, piti saada jotakin nopeasti ennen nälkäkiukkua ja se toimi. Voin täyisn puolueettomasti sanoa, että tässä on paras patukka mitä olen syönyt ikinä! Se asettaa toki korkean riman Choco & Raisins patukalle. Red Berries sisältää soijamurskaa- ja paloja, mantelia, soijaproteiinia, kuivattuja karpaloita, soijaöljyä, mustikoita, mansikoita, luontaista aromia, soijalesitiiniä ja se on makeutettu agave- ja riisisiirapilla. Koostumus on ihanan crunch ja tämän patukan syötyään tekee mieli lisää ja lisää, eli todella herkullisesta tuotteesta on kyse! Jo pelkästään tuoksu on todella huumaava, niin  luonnollinen ja noh täydellinen. Tämä maistuu oikeasti marjaisalle ja ei ole liian makea.




Choco & Raisins ei ole todellakaan huono häviäjä, todella hyvä patukka sekin ja vaikka aluksi vähän säikähdin sisällysluettelon kaakaonibsejä niin aivan turhaan. Choco-Raisin patukka eroaa marjaisasta sisarestaan ainoastaan siten, että marjat ovat vaihtuneet rusinoihin ja kaakaonibseihin. Onneksi patukoissa on myös hyvin protskua, muuten voisi olla vaarana koko varaston kerralla syöminen. Näitä tulee löytymään työpäivinäni repusta kiireisien aamujen varalle ja välipalaksi. Voin vain kuvitella miten ihanalta nämä maistuvat metsäretkellä!

Evoken Protein Crunch- patukoita saa tällä hetkellä ainakin Vegekauapasta ja pikkuhiljaa ne rantautuvat toki ympäri Suomea :)





Yhteistyössä Evoken kanssa

Ratkaisua vailla




Elän tällä hetkellä suuressa stressin, hermostumisen ja jännityksen kuplassa. Eniten tällä hetkellä toivon, että jokin kolmesta isosta asiasta ratkeaisi meille positiivisella tavalla. Meillä kävi eilen mahdollinen asunnon ostaja, mutta tiedossa oleva putkiremontti voi tulla asian eteen. Nyt ei auta muu kuin odottaa ja pitää sormia ristissä, että asunto menisi kaupaksi, toivomme parasta ja pelkäämme pahinta!




Vuokra-asunnon etsiminen periaatteessa on vähän mennyt eteenpäin, muutama kiva olisi tiedossa, mutta ongelmiakin on. Meiltä on Tampereelle n. 200km ja ei huvittaisi lähteä arkena ajamaan (kun seuraava päivä on työpäivä) sinne vain sen takia, että yleisnäytössä joku toinen saa asunnon nenämme edestä. Nyt siis odotetaan että ensi viikolla olevassa yleisnäytössä ei asunto menisi ja se olisi mahdollisesti silloin meidän katsausta vaille varma. Ja työpaikka jutuista nyt ei ole mitään kuulunut, lisää siis hakemuksia matkaan.




Jos tässä kaikessa on jotakin hyvää, niin olemme nähneet kotimme uusin silmin. Näimme kummatkin täällä ongelmia ja arvostelimme asuntoa todella rankasti. Sen sijaan meillä on oikeasti todella kaunis koti, jonka ainoa vika on ehkä se, että se sijaitsee Lohjalla. Jotenkin kun turha tavara on laitettu eteenpäin ja kaapeista pursuava tavara on pakattu jo pahvilaatikoihin niin olo on helpottanut. Joku voisi muistuttaa minua tästä olotilasta, kun rupean taas keräämään turhaa roinaa ympärilleni! Armollisuuden opettelu tässäkin asiassa olisi hyvä, peilaan aivan liikaa kaikkea siihen mitä muilla on. Vaikka kotimme ei tule koskaan olemaan sisustuslehtimäinen niin se on meidän muovaama ja meidän näköisemme.




Tänään otin pitkästä aikaa laatikosta musteen, suosikki siveltimeni ja paljon paperia ja lähdin leikkimään. Tällä tavoin saan helposti itseni rauhoittumaan ja jännitys helpottaa, voisi muistaa useamminkin. Kohta lähden taistelemaan pakkasta vastaan ja haen postista paketin, joka varmasti kiinnostaa teitäkin! Kokeiluun on tulossa jotakin aivan uutta,varmasti maistuvaa ja terveellistäkin, pysykäähän kuulolla :) 

Syödään kaapit tyhjiksi



Viime viikolla palasin ruokalistan suunnittelemiseen. Aloitin tämän edellisen vuoden lopulla, mutta tunnettavasti joulun ja vuoden vaihteen aika mentiin fiilis pohjalta. Eilen vein kissat kissojen mummilaan hoitoon. Kauhea ikävä jo nyt ja samalla haikeat fiilikset, kun tietää että seuraava kissojen koti tulee olemaan Tampereella. Meillä on operaatio saada kaapit ja pakkanen mahdollisimman tyhjäksi ruoasta. Tällä tavoin säästyy rahaa ja saa vihdoin ja viimein syötyä kaappiin jämähtäneet jutut pois. Ja suurin syy on tuleva muutto, emme tiedä milloin ja minne, mutta mitä tyhjemmät kaapit sen parempi. Tänään itse asiassa tuli ensimmäinen vuokra-asunto tarjous, hinta vaan ei kohdannut meitä. Tästä on kuitenkin kiva jatkaa! Asuntoilmoituksia selaillessa meinasi tulla todellinen nälkäkuolema, josta minut pelasti tuo x-treme merkkinen proteiini parukka. Tykkäsin!

Meillä on paljon avattuja kuivatuotteita ja pakkasessa puolikkaita pusseja mustikoista ruusukaaliin. Olen kova ostamaan päiväystuotteita ja -30% lapulla varustettuja kuivatuotteita. Satokausikalenteri voisi olla kyllä todellinen helmi, onneksi s-ketjun kaupoissa on annettu enemmän arvoa kauden kasviksille ja hedelmille! Ja tässä vielä edellisen viikon menu ja mitä sain käytettyä pois:

Maanantai: pakkasesta kanttarellit kanttarellipastaan
Tiistai: pakkasen luomu pinaatista pinaattikeittoa
Keskiviikko: juuri vanhaksi menneestä Gogreenin Thai Curry tetrasta kastiketta pakastimen kasviksilla ja riisillä (nam!)
Torstai: pinaattikeitosta tehtyjä pinaattilettuja, lahjaksi saatua hilloa, -30% vegaanista perunasalaattia, bon soyan nakkeja
Perjantai: tortillapäivä
Lauantai: viimeiset tortillat
Sunnuntai: vege hampurilaisia ja illalla kaalilaatikkoa chilillä, rusinoilla ja härkäpapurouheella sekä sen kaverina itse poimituista puolukoista tehtyä survosta, kaali on nyt sesongissa!

Tehdäänkö teillä ruokaa fiilispohjalta vai jonkinlaisen suunnitelman mukaan?

Paljastuksia ja etsintää



Nyt on aika tehdä iso paljastus tulevasta. Tähän asti olemme asuneet Lohjalla ja tähän asiaan tulee muutos ja parhaassa tapauksessa hyvinkin pian. Viime syksynä rupesimme tosissamme miettimään haluammeko asua täällä, mitä haluamme tehdä elämällämme ja olisiko aika ottaa uusia haasteita vastaan. Kalle on puhunut jo monta vuotta pois muuttamisesta, itse olin ensin kauhuissani ja pistin jarrut kiinni. Lopulta kun tarpeeksi olin asiaa muhinut innostuin kunnolla. Nyt me myymme vanhaa asuntoamme, etsimme uusia työpaikkoja ja vielä samaan syssyyn vuokra-asuntoa. Tämä tilanne on suhteellisen kaoottinen.

Kuitenkaan näiden päätösten tekeminen ei ole ollut helppoa. Toisaalta on ollut todella syyllinen olo ja mietityttää muut ihmiset. Kuitenkin jos haluamme olla onnellisia, on välillä tehtävä todella vaikeita valintoja ja on vain mentävä kohti unelmia. 

Pääkaupunkiseutu oli meille kummallekin aika nou nou, liikaa kaikkea. Ensin ajattelimme Lempäälää ja se voikin olla seuraava paikka mistä ostamme asunnon. Olemme nyt muutaman kerran käyneet yhdessä Tampereella ja ihastuneet siihen täysin. Tampereella on yllättäen myös vuokra-asuntojen hintataso huomattavasti edullisempi Lohja/Vihti akseliin verrattuna sekä työpaikkoja on huomattavasti paremmin tarjolla. Toki siellä on hakijoitakin enemmän, mutta täällä meidän suunnallamme tilanne on todella huono niin asuntojen kuin työpaikkojenkin suhteen.




Eniten odotan Tampereelta samanhenkisiä ihmisiä, kaikkea sitä vegaanista tarjontaa, uusia lenkkipolkuja, kuntosalijäsenyyttä (kilpailun vuoksi sielläkin hintataso on Lohjaa paljon edullisempi), uusia haasteita ja sitä onko Tampere edes se meidän juttumme. En usko että tulemme häntä koipien välissä takaisin, Lohjan seudulla olemme asuneet koko ikämme ja aika aikaa kutakin.

ps. kettutaulu on äitini ottama ja saimme sen joululahjaksi, ihana eikö? :)

Kun talvi onkin yhtä painajaista




Talvessa on paljon hyviä asioita, mutta nyt kerron teille mikä tekee minulle talvesta todella vaikeaa aikaa. Me olemme kaikki tällä hetkellä niin sähköisiä, että kissoja käy sääliksi kun niitä silittäessä kipinät lentelevät. Ihme kyllä tätä sähköisyyttä on ollut vain kotona, mutta sekin tuntuu jo aivan ylivoimaiselta. Kummatkin kissoista näyttävät laihtuneen kilon jos toisenkin, kun karvat menevät ihoa myöten eikä niin kovin pörheästi kuin normaalisti. Jos on olemassa jokin kikka, jolla poistaa kokonaisesta perheestä sähköisyyden niin kertokaa ihmeessä! Ja parastahan olisi jos tämän kaiken sähköisyyden voisi hyötykäyttää ;) 





Kovat pakkaset ovat lisänneet myös hiuksieni sähköisyyttä erittäin paljon. Hiukseni leikattiin lauantaina, mutta en ole päässyt nauttimaan niistä ollenkaan kun malli ei vain asetu vaan hiukset sojottavat todella hassusti tai menevät tiukasti kalloa pitkin. Not so funny, ponnari on nyt ollut hätäkeinona jo monta päivää. Tämän sähköisyyden lisäksi hiukseni ovat alkaneet rasvoittumaan taas todella paljon. En muista varmasti olenko maininnut, mutta aika mystinen hiusteni joukko pakeneminen loppui kuin seinään leikkauksen jälkeen. Nyt yritän epätoivoisesti löytää shamppoota, joka pelastaisi hiukseni kaikelta tältä rasvaisuudelta ja sähköisyydeltä. Hoitoaineen ongelmana on, että sitä käyttäessä pitää hiuksia pestä useammin. Kuivashamppoo voisi olla aika jees, mutta tässäkin tarvitsisin teidän vinkkejänne! (vegaanista ja mielellään luonnonkosmetiikkaa, löytyykö?)




Hiusten takia pitäisi käydä joka päivä suihkussa, mutta tässä pääsemmekin isoimpaan ongelmaan minun ja talven välisessä suhteessa; atooppinen iho. Tai no en tiedä onko kyseessä enää atooppinen iho, lapsena ainakin oli ja tällä hetkellä taitaa reseptit olla atooppiselle iholle. Viime talvi ei tainnut olla kovin paha ihoni suhteen, mutta sitä edellinen oli ehkä hirveimpiä ikinä. Tänä talvena ensimmäisten kovien pakkasten saapuessa oikean käden sormenpääni halkesivat heti, mitään ei ollut tehtävissä. On huvittavaa, kun puhelimen sormenjälkitunnistinkaan ei toimi omalla vakkari lukituksen poisto sormella. Huvittavaa on myös, että jo monta vuotta putkeen juuri oikean käden sormet menevät todella huonoon kuntoon ja vasemmassa kädessä ei mitään kuivuutta pahempia ongelmia. Koeta tässä nyt sitten vältellä vedellä lotraamista, mutta samalla pitäisi käsiä pestä ja tehdä kaikkea muutakin.





Käsien lisäksi minulla tulee pientä näppylää kroppa täyteen, usein pohkeisiin, vatsaan ja kylkiin, kaulaan, käsivarsiin ja kaikkiin eri taipeisiin. Talvisin minulla ei ole mitään asiaa uimahalliin! Välillä tulee myös kasvoihinkin ja se vasta inhoittavaa onkin. Pahinta tässä kaikessa on kutina ja siihen ei auta muu kuin raapiminen ja siitä vasta pahaa jälkeä tuleekin. Joskus olen siihen saanut allergialääkettä, joka on hieman hillinnyt pahinta kutinaa. Suihkussa käydessäni pesen itseni ihovoiteella tai kosteuttavalla suihkusaippualla (lacto line on nyt ollut ystäväni) ja rasvaan itseni heti kuivauksen jälkeen vielä hieman kosteana. Kulutan tällä hetkellä paljon rasvaa, erilaisia öljyjä ja ikävä kyllä myös vahvempia myrkkyjä, että iho tulisi kuntoon mahdollisimman pian.





Veden juomisen pitäisi helpottaa, ehkä mulle pitäisi liimata juomapullo käteen? Nyt jos koskaan on tärkeää saada myös ruokavaliosta hyviä rasvoja. Jostakin luin, että mm. vehnän syönti voi pahentaa atooppista ihoa. Ehkä pitäisi tehdä kokeilu helpottaako olo ja iho jos jättää vehnän pois vähäksi aikaa, onneksi se ei kauhean vaikeaa ole. Kulutan tällä hetkellä paljon rasvaa, erilaisia öljyjä ja ikävä kyllä myös vahvempia myrkkyjä, että iho tulisi kuntoon mahdollisimman pian. Ylemmässä kuvassa näkyy aikalailla kaikki tuotteeni, mitä olen nyt käyttänyt. Pääasiassa käsille Madaran Pihlaja tuubia, vartalolle body butteria (parhaaksi todettu), kookosöljyä ja weledan tyrniöljyä (sante odottaa Madaran loppumista), kasvoille puolestaan kevyempiä öljyjä.

Madaran nokkosvoidetta minulla on isompikin tuubi odottamassa, pienempi kulkee nyt mukana repussa ja on hätävarana jos iho tarvitsee nopeasti kosteutusta. Olen kovimmilla pakkasilla ulkoilessani käyttänyt meikkivoidetta suojatakseni ihoa ja ilman sitä kasvojeni iho olisi varmasti paljon pahemmassa kunnossa. Ehkä tämä taas tästä, kunhan vaan muistaa rasvata ja rasvata ja rasvata...




Pärjäätkö ilman rasvaamista vai tuoko talvi haasteita sinunkin ihollesi? 

Getraw, talvi on vihdoin saapunut



Lunta on tullut tänään taivaan täydeltä, osittain se on tuntunut kaaokselta ratin takana istujalta, mutta toisaalta olen mös nauttinut siitä. Meillä tulee olemaan aikamoista vilinää tämä alkuvuosi, paljon muutoksia on tulossa ja niitä järjestellessä menee tällä hetkellä kaikki työn ulkopuolinen aika ja energia. Nyt pitää vain muistaa ylläpitää positiivista mieltä ja suunnata katse tiukasti tulevaan! 
Makrobiosilta saadussa paketissa oli Getrawin Licorice Bar, jonka pistin tänään suihini. Jotenkin oletin, että patukka olisi musta, mutta se olikin ihan normaalin pähkinä-taatelipatukan näköinen lukuunottamatta kiiltävää pintaa. Parasta tässä patukassa olikin ehkä se kiiltävä hieman öljyisen tuntuinen lakritsinen pinta, jota ilman patukka olisi ollut ihan perus tavaraa. En ole ihastunut taateli pohjaisista patukoista ja kieltämättä en tähänkään patukkaan ihan täysin rakastunut, hieman ehkä ihastuin.

Onneksi oli pieni herkkusuu auttamassa tämän syömisessä, harvemmin jaksan näitä täyttävempiä patukoita kokonaan syödä. Herkkusuu nuoleskeli vielä pitkään sormia patukan syönnin jälkeen ja totesi sen maistuvan ihanasti juuri sille lakritsille mistä hän pitää. Itse kaipasin enemmän lakritsin makua, mutta ihan hyvä peruspatukka. Näitä saa ainakin Vegekaupasta  ja muualta löysin nopealla googlailulla erilaisella paketilla varustettu (se onko tuote täysin sama en uskalla luvata). Jos jotakin erityisen hyvää tässä tuotteessa oli niin visuaalinen ilme paketilla on aivan ihana!




Tulen vinkkailemaan muuten jatkossakin erilaisista välipalapatukoista, jotenkin vielä ei ole se täydellinen tullut kohdalle paitsi ehkä GoMaxGo:n  ihanan nougattinen patukka Buccaneer, joka vei sydämen mennessään. (ja taisi maistua jollekin muullekin, kun se hävisi työpöydältä minun siivotessa, tyhmänä menin säästämään!)

Mitä kaikkea teidän elämäänne tällä hetkellä kuuluu? Ja oletteko löytäneet sen täydellisen välipalapatukan? 

Ystäväkirja



Sain jo ennen joulua ihanalta Niinalta Kuiskauksia- blogista Ystäväkirjahaasteen. Haaste on alunperin lähtöisin Napsahduksia- blogista, joka onkin uusi tuttavuus minulle :)  Kiitos haasteesta Niinalle ja tässä vihdoin ja viimein vastaukseni. Eilen kävin ulkona kävelemässä ja hoitamassa asioita ja napsimassa hieman kuvia. Oma pukeutumiseni oli liikaa ja meinasi hiki tulla, vaikka asteita olikin -18 . Muutenkin on ollut ihana viikko ihan vaan kotona muutamaa työpäivää lukuunottamatta. Sain vihdoin ja viimein hiukset taas hennattua ja tänään tulee lyhentämisen vuoro! :) 




Tässä omat vastaukseni kysymyksiin:

1. Pituutesi ilman korkkareita?
174cm taisi olla viimeksi mitattuna :) 

2. Lempinimesi? Ja mistä se on peräisin?
Lempinimiä minulla on muutamakin, oikeaksi lempinimekseni sanoisin Emmi. Emmiksi minua on kutsuttu lapesta asti ja esimerkiksi koulussa opettajatkin sanoivat Emmiksi, joskus kun tuli sijainen luokkaan ja sanoi Emilia niin luokassa todettiin ettei sen nimistä joukossamme ole. On joskus ollut hassua, kun minua on kutsuttu oikealla nimelläni ja en ole tajunnut että minulle ollaan puhuttu :D





3. Minkä ruuan valitset lauantai illalle jos ei tarvitse miettiä kaloreita?
En nykyään enää muutenkaan katsele paljoa kaloreiden perään, mutta parasta mättöä lauantaille on lasagne, pizza, tortillat, hampurilaiset ym. ja kaikki tietenkin vegaanisina! Ja jos ihan lempparia mietin niin voileipäkakku kruunaa kyllä kaiken! 





4. TOP4 asiaa joita arvostat eniten ystävyydessä?
Rehellisyys, luotettavuus, aitous ja hauskanpito. Jokaisen ystävän kohdalla arvostan eri asioita, yhden kanssa pidetään hauskaa ja toisen taas käydään vakavia keskusteluja ja jaetaan syvimmätkin ajatukset. Ystävyydessä on ehkä parasta juuri se, että jokainen ystävyys on erilainen ja omanlaisensa ihan kuten me ihmisetkin. 

5. Telkkarista: Moderni perhe, Kimmo, Salkkarit, Greyn anatomia vai Hottikset?
Mitään näistä ei ole tullut pahemmin seurailtua, lähinnä olen nähnyt pätkiä sieltä täältä. Kuitenkin Kimmo tuntuu ehkä sopivimmalta.




6. Rakkaimmat harrastuksesi, ja onko sinulla haaveissa aloittaa jotain uutta harrastusta?
Maalaaminen, blogin kirjoittaminen, lukeminen, jooga, lenkkeily ja ulkoilu ylipäätänsäkin ovat rakkaimpia. Niin ja pelaamista ei pidä unohtaa! Uusia lajeja olisi kiva kokeilla ja koettaa löytää ns. omia juttuja.




7. Haaveita joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa
Mun tämän hetkiset haaveet ovat vielä aika salaisia. Kuitenkin nyt paljastettakoot että toivoisin meidän saavan asuntomme nopeasti myyntikuntoon ja myydyksi, muut haaveet tulevatkin siinä perässä. Toinen haave on saada mahdollisuus.

8. Hattaraa vai pehmistä?
Olen salaa suuri hattaran fani, vaikka se onkin pelkästään sokeria :D




9. Ripsiväri, kestoripset, vai naturell ?
Ripset voivat olla todella kauniit ihan naturellina, mutta kyllä tykkään kun on vähän ripsiväriä :) 

10. Mottosi?
Elä tässä hetkessä murehtimatta huomista, vellomatta eilisessä.





Haasteen säännöt:
-Voit kopioida nämä säännöt postaukseesi
-Kiitä haasteen antajaa ja mainitse Napsahduksia-blogi haasteen alulle panijana
-Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirja-kysymyksiin
-Lisää kuvaksi/kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia
-Keksi uudet (tai käytä vanhoja :D) kysymykset blogiystävillesi
-Haasta mukaan ihania bloggaaja frendejä

En haasta yksittäisiä blogeja koska tämä haaste on jo aika hyvin blogimaailmani kiertänyt. Kuitenkin laitan haasteen nyt kaikille blogeille, jotka eivät tätä haastetta vielä ole saaneet!


Nauttikaa näistä pakkasista, puss!

Jotakin purkista




Hyvä ravinto on kaiken aa ja oo, mutta jossakin vaiheessa voi ihminen tarvita hieman apua. Vegaanina olemisen ainoa pakollinen ravintolisä on B-12 vitamiini, jota kasvikunnan tuotteista ei saa (jostakin itseasiassa luin että sitä saisi mutta niin pieniä määriä, että puutostila on varma). B-12 vitamiinia lisätään aika hyvin erilaisiin kasvipohjaisiin juomiin ja jugurtteihin, mutta en mene vannomaan että niistä tarpeeksi saisi. Olen siis kiltisti ottanut purkista tuota vitamiinia ja itseasiassa tulee otettua muutakin. Olen ennen syönty B-12 vitamiinin sellaisenaan purkista, mutta koen kätevämmäksi ottaa muuhunkin hieman vahvistusta ja siihen on hyvin tähän mennessä palvellut VEG1 vitamiini valmiste.




Käytän ruoanlaitossa ruusu/kristallisuolaa ja siihen ei ole lisätty jodia. Olen pitänyt myös jodin saannista huolta juuri mainitsemani VEG1:sen kanssa, mutta vertailtuani eri vitamiineja keskenään ja paljon monipuolisempi on VegVit monivitamiini, joka sisältää jopa 26 mineraalia ja vitamiinia hyvin imeytyvässä muodossa. VEG1:nen on tuttu monen vuoden ajalta, se on edullisempi ja varmasti hyvä vaihtoehto ei minkään tilalle. Kuitenkin tuon purkin loputtua otan kokeiluun VegVitin. Kummassakin purkissa on kolmen kuukauden annos, joten kalliiksi ei mielestäni kummankaan ottaminen tule.




Monivitamiinin lisäksi tulee aamuisin otettua D-vitamiinia myöskin purkista. Syön itse iHerbistä tilaamaani vegaanista D3 vitamiinia aika vahvana annoksena. Yleisesti D3 vitamiini on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eläinperäistä ja siksi suosittelen tutkimaan tarkoin mitä lisää syö vegaanina, D2 vitamiini sen sijaan on kasviperäinen. Kotimaisesta verkkokaupasta suosittelen lämpimästi Vegekauppaa ja sieltä löytyy D3 vitamiinia niin Vitashinen suihkeena kuin tablettinakin, suihke oli ihan kiva mutta oma kieleni ei siitä pitänyt vaan kutitti aivan törkeän paljon! 




Välillä varsinkin kun liikun enemmän huomaan kroppani huutavan magneesiumia (etenkin pitkien juoksujen jälkeen). Vielä en ole kokeillut, mutta tilasin juuri Fitne Kalsium+:saa. Näiden kaikkien lisäksi tulee aamuisin otettua omega3:sta Luomu Pellavansiemenöljyn muodossa, makuhan on aika hirveä mutta kyllä sen kestää! 

Otatteko te purkista vitamiineja terveellisen ravinnon tueksi? 


affiliatelinkki

Ajatuksia alkaneesta vuodesta




Viime vuosi oli aikamoista myllerrystä ja onneksi se onkin jo takana. Pienenä kertauksena: Ostimme aivan upouuden auton, minut leikattiin, samaan aikaan rakas koiraystävä lähti taivaaseen, tuli harrastettua jos jonkinlaisia lajeja suppailusta jujutsuun ja vietin ensimmäisen palkallisen kesälomani. Paljon on tullut tehtyä päätöksiä tulevaisuudesta, osa niistä tulevat olemaan aika valtavia. Parasta parisuhteessa on toisen tukeminen tilanteessa kuin tilanteessa ja kun toinen on vierellä jaksaa oikeastaan mitä tahansa. Vuoden vaihtuessa on hyvä jättää vanhat asiat menneeseen vuoteen ja avata ovi uusille asioille ja ottaa mukaan valtavasti positiivisuutta.


Muutamat tavoitteet olen asettanut alkaneelle vuodelle ja kuljenkin polkua eteenpäin näitä asioita maistellen ja muistellen.

Stressaamisen vähennys.
Lukemisen lisääminen.
Elokuvien katsominen.
Liikunta, tavoite 10km Pullukka Runissa ensi kesänä alle tuntiin.
Parisuhteeseen panostaminen.


Edellisen postauksen kommenteissa mainitsin, että lähdin mukaan haasteeseen Vuosi ilman uusia vaatteita 2016. Uutta vuotta on vietetty vasta kaksi päivää ja nyt on hyvä tilanne haastaa itsensä ja omat kulutustapansa. Kirppareilta ostan muutenkin osan vaatteistani, mutta heräteostoksia tulee tehtyä aivan liikaa. Onneksi tapahtuma sallii kolme poikkeusta uusista vaatteista ja minulla ne tulevat todennäköisesti olemaan kenkiä (kävelen kengät aika nopeasti puhki, ehkä tällä kertaa panostan laatuun). Niin ja poikkeutena ovat alusvaatteet ja sukat, joita saa tarpeen tullessa ostaa. Tiesittekö että 25% maailman torjunta-aineista menee puuvillan tuotantoon? Kuten lupasin aiemminkin niin puuvillasta tulee piakkoin tekstiä!


Vuoden alussa alkoi muuten myös Oikeutta eläimille ja Vegaaniliiton järjestämällä Vegaanihaaste, joka kestää tammikuun verran. Käykää ihmeessä kurkkaamassa mistä kyse jos ei ole tullut vastaan! Facebookin puoleltakin saa kivasti apua ja tukea ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, tuolla on todella huippuporukkaa mukana! Toki olen itsekin siinä mukana vaikka vegaanina olo onkin tuttua, mutta aina voi saada uusia hyviä vinkkejä!

Oletteko mukana joko Vegaanihaasteessa tai Vuodessa ilman uusia vaatteita?