Suomen historia ja siitä tehdyt (fiktiiviset) teokset ovat kiehtonut minua pikkutytöstä asti. Lapsena katselin Hovimäkeä, myöhemmin luin niiden pohjalta tehdyt kirjat, L. M. Montgomeryn Anna-sarja imaisi kesäloman ajaksi ja sukelsin myös Anni Blumqvistin mukana Myrskyluodolle Maijan tarinaan. Myöhemmin vuosien varrella kiinnostuin kyllä muutenkin historiallisista, menneen ajan sarjoista ja kirjoista, mutta rakkaus kotimaisiin säilyi aina. Eniten minua kiehtoo vanhat talonpoikaset vs. herrasväki asetelma ja miten erilaista elämä on ennen vanhaan ollut.
Viime kuussa löysin sattumalta kirjasarjan, joka imaisi minut hetkessä otteeseensa viikon ajaksi. Enni Mustonen (oikealta nimeltään Kirsti Manninen, joka on käsikirjoittanut Hovimäki sarjaakin) ei olut minulle entuudestaan tuttu, mutta kun tartuin ensimmäiseen Syrjästäkatsojan Tarinoita kirjaan olin myyty. Ahmin viikossa neljä ensimmäistä kirjaa ja nyt sarjan viides kirja odottaa vuoroaan. Sarjassa seurataan orvoksi jääneen Idan elämää nuoresta paimentytöstä aikuiseksi naiseksi sattumusten ja onnenkin kautta. Erikoisen tästä tarinasta tekee sen, että samalla seuraamme palvelusväen silmin kulttuurikotien elämää.
Ehdottomasti paras näistä kirjoista oli avaus Paimentyttö, jossa Ida päätyy paimentytöksi Östersundomin kartanoon ja onnettomuuden jälkeen piiaksi Sakari Topeliuksen Koivuniemen huvilaan. Idan tarina on todella koskettava ja niin elävästi kirjoitettu, että välillä upposin tarinaan todella lujasti. Toisessa osassa Lapsenpiika -teoksessa Ida päätyy Jean ja Aino Sibeliuksen luo hoitamaan heidän lapsiaan ja puolestaan kolmannessa teoksessa Ida emännöi Albert Edefeltin ateljeeta. Neljännessä osassa Ida on saanut lapsen ja suurehkon perinnön, jonka avulla hän perustaa täysihoitolan. Neljäs kirja sijoittuu sotavuosiin 1914-1918 ja ensimmäinen maailmansota sekä Suomen sisällissota vaikuttavat suuresti kirjan tarinaan.
Kaiken kaikkiaan vaikka kyse onkin fiktiosta niin kirjat on kirjoitettu erinomaisesti ja taustatyö on tehty hyvin. Kirjasarjassa on samanlainen tunnelma kuin Hovimäessä, välillä tuntuu kuin hengittäisi itse mennyttä aikaa. Kirjoissa tapahtuu pahojakin asioita ja kohtalot ovat välillä kovia, mutta sitähän elämä on ja juuri tämä tekee sarjasta aidon ja käsin kosketeltavan.
Sarjalle on luotu omat facebook sivut, joissa avataan enemmän todellisten ihmisten henkilötarinoita sekä kerrotaan taustoista ja erinäisistä tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet kirjan fiktiivisen päähenkilön Idan tarinaan. Jos olet kirjoja lukenut niin kurkkaa ihmeessä Syrjästäkatsojan Tarinoita sivut. Neljästä ensimmäisestä kirjasta hyvät arvostelut löydät täältä, sivulla on avattu kirjojen sisältöä enemmän! Nyt yritän löytää seuraavaa hyvää vastaavaa sarjaa, joka olisi mahdollisimman pitkä. Sillä aikaa olen taas katsonut Hovimäkeä ja kolmas kausi onkin juuri lopuillaan. Olen nähnyt kaudet lukemattomia kertoja, muistan vuorosanoja ja silti sarja imaisee mukaansa kerta toisensa jälkeen.
Maaliskuu oli huikea kirjojen lukemisen suhteen ja nyt yritän pitää yllä samaa tahtia. Kun kirja vie mukanaan sen omaan maailmaan ja aikaan on kirjailija onnistunut, näitä kirjoja tulee tosin vastaan harmillisen vähän. Maaliskuussa kirjoitin myös lukuinnon palaamisesta ja muutamasta teoksesta, jotka olin siihen mennessä jo lukenut! Alan Brandleyn Piiraan maku makea on kerännyt kehuja ympäriinsä, mutta minua se ei vakuuttanut ja osittain se oli melko pitkäveteinen. Voi tosin olla, että toinen osa Flavia de Luce -sarjasta muuttaa käsitykseni, mutta sen näyttää vain aika.
Ehdottomasti paras näistä kirjoista oli avaus Paimentyttö, jossa Ida päätyy paimentytöksi Östersundomin kartanoon ja onnettomuuden jälkeen piiaksi Sakari Topeliuksen Koivuniemen huvilaan. Idan tarina on todella koskettava ja niin elävästi kirjoitettu, että välillä upposin tarinaan todella lujasti. Toisessa osassa Lapsenpiika -teoksessa Ida päätyy Jean ja Aino Sibeliuksen luo hoitamaan heidän lapsiaan ja puolestaan kolmannessa teoksessa Ida emännöi Albert Edefeltin ateljeeta. Neljännessä osassa Ida on saanut lapsen ja suurehkon perinnön, jonka avulla hän perustaa täysihoitolan. Neljäs kirja sijoittuu sotavuosiin 1914-1918 ja ensimmäinen maailmansota sekä Suomen sisällissota vaikuttavat suuresti kirjan tarinaan.
Kaiken kaikkiaan vaikka kyse onkin fiktiosta niin kirjat on kirjoitettu erinomaisesti ja taustatyö on tehty hyvin. Kirjasarjassa on samanlainen tunnelma kuin Hovimäessä, välillä tuntuu kuin hengittäisi itse mennyttä aikaa. Kirjoissa tapahtuu pahojakin asioita ja kohtalot ovat välillä kovia, mutta sitähän elämä on ja juuri tämä tekee sarjasta aidon ja käsin kosketeltavan.
Sarjalle on luotu omat facebook sivut, joissa avataan enemmän todellisten ihmisten henkilötarinoita sekä kerrotaan taustoista ja erinäisistä tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet kirjan fiktiivisen päähenkilön Idan tarinaan. Jos olet kirjoja lukenut niin kurkkaa ihmeessä Syrjästäkatsojan Tarinoita sivut. Neljästä ensimmäisestä kirjasta hyvät arvostelut löydät täältä, sivulla on avattu kirjojen sisältöä enemmän! Nyt yritän löytää seuraavaa hyvää vastaavaa sarjaa, joka olisi mahdollisimman pitkä. Sillä aikaa olen taas katsonut Hovimäkeä ja kolmas kausi onkin juuri lopuillaan. Olen nähnyt kaudet lukemattomia kertoja, muistan vuorosanoja ja silti sarja imaisee mukaansa kerta toisensa jälkeen.
Maaliskuu oli huikea kirjojen lukemisen suhteen ja nyt yritän pitää yllä samaa tahtia. Kun kirja vie mukanaan sen omaan maailmaan ja aikaan on kirjailija onnistunut, näitä kirjoja tulee tosin vastaan harmillisen vähän. Maaliskuussa kirjoitin myös lukuinnon palaamisesta ja muutamasta teoksesta, jotka olin siihen mennessä jo lukenut! Alan Brandleyn Piiraan maku makea on kerännyt kehuja ympäriinsä, mutta minua se ei vakuuttanut ja osittain se oli melko pitkäveteinen. Voi tosin olla, että toinen osa Flavia de Luce -sarjasta muuttaa käsitykseni, mutta sen näyttää vain aika.
Maaliskuussa luetut kirjat Helmet lukuhaasteeseen:
2. Kotimainen runokirja : Stina Niemi, Aino Öhman – Elämäni
20. Taiteilijaelämäkerta : Mikko Aaltonen – JHT, Mustalammas
23. Kirjassa on mukana meri : Clare Mackintosh – Annoin sinun mennä
3. Kirja aloittaa sarjan : Enni Mustonen – Paimentyttö
1. Kirjassa muutetaan : Enni Mustonen – Lapsenpiika
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta : Enni Mustonen – Emännöitsijä
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan : Enni Mustonen – Ruokarouva
