Hervantajärven luontopolku

Minulle on tullut tavaksi lähteä etsimään metsäpoluista uutta voimaa alkavalle viikolle. Aina ei kauniita reittejä ole eteeni tullut, mutta tällä kertaa suuntasin itseni sunnuntaina kohti Hervantajärveä ja Makkarajärveä sekä niitä yhdistäviä kauniita luontopolkuja. Maasto oli osittain todella liukasta, mutaista, juurakkoista, mutta silloin vain hieman hidastin vauhtia ja muuten annoin mennä. Reitti oli todella kiva ja vaihteluakin tuli, tosin jälleen olisin ollut täysin hukassa ilman maastokarttaa. 

En tiedä miksi minulla oli ajatusmaailma, ettei meidän läheltä (alle viiden kilometrin säteellä) löydy hyviä maastoja, mutta onneksi olin erittäin väärässä. Tällä kertaa en hyttysten takia (piti mennä niitä hieman karkuun) lähtenyt etsimään metsäkappelia, joka olisi voinut olla ihan mielenkiintoista nähdä. Onneksi tuolle alueelle tulen kuitenkin tekemään vielä useita reissuja, sen verran upeasta paikasta on kyse! Jos Suolijärven tai Hervantajärven luontopolut kiinnostavat niin niistä löytyy hyvä esite täältä. Ja mikä on ehkä parasta, tuolla eivät reitit lopu heti kesken vaan yhteyksiä on Birgitan polulle sekä Kaarinanpolulle. Pidemmätkin reitit ja yöreissut siis onnistuisivat hyvin! Alueella on myös Liito-oravien pesimäalueita, ensi kerralla suuntaan katseen välillä myös ylöspäin, mutta toki ei liian pitkäksi aikaa ettei ovelat juurakot vie minusta voittoa.

Viime viikko meni muuten ihan mukavasti, kävimme perjantaina ensin hakemassa sushia ja siitä menimme katsomaan Warcraft -elokuvan ja vitsi se oli törkeän hyvä! Muuten viikonloppu meni hieman ohi kiitos lauantain työpäivän. Neljä iltavuoroa vielä tällä viikolla, iltaviikot ovat mulle aika inhottavia ja silloin jää paljon juttuja tekemättä juuri rytmityksen vaikeuden vuoksi. Onneksi kaikkeen tottuu ja pakkasen voi tehdä täyteen ruokaa niin jää aikaa muuhunkin :) Nyt jatkan vielä aamupalan syömistä ja lähden hikoilemaan kuntosalille! :)

Starlight blogger award

Sain ihanalta Take a Breath -blogin Susannalta Starlight Blogger Award -haasteen. Blogimaailmassa haasteet ja tunnustukset olivat todella yleisiä, mutta pikkuhiljaa se on alkanut katoamaan kuten moni muukin asia maapallolta. Siitä tämäkin tunnustus on saanut alkunsa ja erittäin hyvä niin! Ymmärrän toki maailman muuttuvan, mutta itse pidän kovasti tunnustusten jakamisesta ja ehkä vähän pienempien blogien nostamisesta muiden tietouteen. Blogimaailma on muutenkin muuttunut vuosien varrella todella paljon, jotenkin tuntuu ettei enää kommentoida ja tietyllä tapaa bloggaajia kohtaan hyökkäillään enemmän. Itse en ole saanut kummastakaan osumaa ja iso kiitos siitä kuuluu teille ihanille lukijoilleni! Ette uskokaan kuinka paljon jokainen kommentti ja kaunis sananne piristävät ja nostavat hymyn huulille. Liian harvoin tulee teitä kiitettyä, mutta olette mielessäni! ♥

Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

Olen kiitollinen kaikesta mitä minulla on; kodista, perheestä, kissoista (jotka ovat osa perhettäni), työpaikasta ja niistä kaikista mahdollisuuksista joita olen saanut. Jotenkin viime aikoina on tullut ajateltua todella paljon mitä haluan tulevalta ja loppujen lopuksi yritän olla avoin kaikelle ja pyrin olemaan kiitollinen juuri tästä hetkestä. Kalle on suonut minulle mahdollisuuden saattaa loppuun pitkäaikaisia haaveitani ja menemme kohti yhteistä tulevaa vakaampina toisiamme tukien. Olen kiitollinen siitä, että olen ymmärtänyt asioita ja oppinut hölläämään ja antamaan virran vapaasti viedä, sen sijaan että taistelisin ja uisin sitä vastaan. Erityismainintana täytyy sanoa ystävät; uudet, vanhat, töistä, blogimaailmasta, aivan kaikkialta.

Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi jos pystyisit?
En välttämättä lähtisi muuttamaan mitään. Ehkä jonkinlaiset riidat olisi voinut jättää riitelemättä, mutta toisaalta miksi aina niellä ihmisiltä kaikki paha ja olla näyttämättä, että sanatkin voivat satuttaa. Eri mieltä saa ja pitääkin olla, mutta kaikkien kanssa se ei jää vain siihen. Olisin ehkä lähtenyt aikaisemmin Lohjalta, mutta toisaalta jotenkin asiat menivät juuri omalla painollaan ja ajallaan. Yhden ison asian muuttaisin ja se olisi hormonaallisen ehkäisyn aloittaminen aivan liian nuorena jos laisinkaan. Olisi myös pitänyt mennä aikaisemmin lääkärille vatsakivuista, mutta olisiko sillä ollut vaikutusta suuntaan tai toiseen loppupeleissä, tuskin. Jos yleisesti mietin mitä haluaisin muuttaa niin ihmisiä suvaitsevammiksi ja lopettaa pahat teot. Kliseistä, mutta sen tekisin jos jotenkin voisin.

Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Tämä on ehdottomasti vaikein kohta. Omalla kohdallani ajattelen, että elämän tarkoituksena on elää onnellisesti ja kulkea juuri omanlaisensa polku. Valintoja täytyy tehdä ja jostakin on aina luovuttava, mutta se mitä saa tilalle voi olla monin kerroin arvokkaampaa. En halua juosta oravanpyörässä ja tulla kotiin joka päivä ärsyyntyneenä elämääni. Haluan nähdä, kokea ja olla oma itseni. Ehkä elämän tarkoitus on löytää itsensä ja olla sitten lopussa sinut elämänsä, tekojensa ja itsensä kanssa, olla lopussa valmis. Toki olisi hienoa, että jollakin tavalla minusta jäisi jälki maailmaan. Ehkä lasten kautta, ehkä jollakin muulla tavalla. Teen asioita joista nautin, menen kohti unelmiani ja olen avoinna maailmalle.

Toivoisin teidän kaikkien vähän pohtivan näitä kysymyksiä, tällä kertaa haastan mukaan seuraavat blogit ja suosittelen lämpimästi kurkkimaan mitä kaikkea ihanaa näistä löytyy! :)

Avec Ave

EkoKulta

ElinaK

Hattaravuori

Koti-ikävä

Kuiskauksia
Misorella

Not so old hilda 

Ruoka-alkemisti 

Konmarin aiheuttama kaipuu

Kohtalolla taisi olla jälleen kerran sormensa pelissä. Konmari kirjan luettuani siivosin kotini, siivosin elämääni ja sen jälkeen olen pohtinut useamman kerran tarvitsenko tätä oikeasti, tekeekö tämä minut onnelliseksi. Jotenkin aiheesta kirjoittaminen on jäänyt hieman, mutta Konmari oikeasti jäi osaksi elämääni. Projekti aiheutti minulle voimakkaita tunteita erästä kesken jäänyttä asiaa kohtaan. Se ei jättänyt minua rauhaan vaan se seurasi alitajuntaan, näin paljon unia siitä ja pyörittelin sitä mielessäni. 

Tässä kohtaa jokin universumin ylempi voima laittoi sormensa mukaan peliin ja sähköpostiini tuli tiedoite etäopiskelusta. Tässä kohti olin juuri tullut töistä iltavuorosta, oli perjantai ilta, avasin tiedoitteen, luin sitä, linkkasin itseni ja katselin erilaisia vaihtoehtoja ja siellä se komeili muiden joukossa; Nettilukio. Sattuman kautta siis eksyin Stundentum.fi sivustolle ja viinilasia myöhemmin olin ilmoittautunut nettilukioon. Olen aiemmin maininnut, että minulla jäi lukio kesken ja se on vuosien varrella kaivertanut mieltä erittäin paljon. En pidä keskeneräisistä asioista ja kuitenkin jonkinlaisena unelmana on se ylioppilaslakki ja todistus ollut. Kaapissa pieni osa lukion kirjoista on aktiivisesti kummitellut ja en vain pystynyt niitä eteenpäin pistämään.

Töiden puolesta minulla on hyvin aikaa, koska töitä on todella satunnaisesti. Pidän opiskelusta ja uuden oppimisesta sekä tietenkin itseni haastamisesta. En koulun penkille tällä hetkellä voi lähteä ja olen jo pidemmän aikaa etsinyt itselleni miten voisin opiskella. Helppoa tämäkään ei tule olemaan, tulee paljon aikataulutusta ja asioiden tärkeysjärjestyksen miettimistä. Toivonmukaan meitä on kohta kaksi opiskelijaa ja sitten myöhemmin voi olla mahdollisuuksia vaikka mihin! Kannattaa olla avoimin mielin ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Iso kiitos Kallelle ja eräälle ystävällemme, joka heti tarjosi kirjojaan käyttööni. Tällä tukiverkolla toteutetaan isommat ja pienemmät haaveet. 

Ja hei, jos Konmari kiinnostaa niin erittäin hyvä tiivistelmä siitä löytyy täältä: KLICK! Youtubesta löytyy paljon videoita aiheeseen liittyen, joten kannattaa lähteä selailemaan. Konmari on tähän mennessä antanut elämääni todella paljon ja se miten paljon olen sen avulla avartanut mieltäni ja ymmärtänyt asioita on aivan huimaa.