Vuosikatsaus 2016

Vuoden viimeinen päivä tuntuu omalla tavallaan erittäin haikealta. Olen viettänyt ehkä upeinta vuotta elämässäni. Takana on suuria muutoksia, onnistumisen hetkiä, riemua ja suuria tunteitakin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uutta vuotta ja uusia kujeita. Ensi vuodelta toki odotan paljon; tiimariksi kouliminen alkaa, menemme ensimmäiselle matkalleni, kesäksi on suunnitteilla jo toinen ja ties mitä muuta vuosi tuo tullessaan. Blogista on tullut minulle yhä isompi ja tärkeämpi asia, johon haluan panostaa yhä enemmän. Nyt vielä nopea kertaus mitä kaikkea vuoteeni mahtui!

Tammikuussa aloimme suunnittelemaan asuntomme myyntiä tosissaan ja tavoitteena oli saada asunto myyntikuntoon kevään aikana. Toisin kävi, sillä helmikuun alussa asunto oli erittäin hyvällä tuurilla myyty ilman välittäjää, irtisanouduimme, löysimme unelmiemme vuokra-asunnon ja muutimme karkauspäivänä! Maaliskuun vietin työttömänä, mutta huhtikuussa aloitinkin jo extraajana nykyisellä työpaikallani. Kalle sai kevään lopuksi vielä opiskelupaikan ja töitä kesäksi myös itselleen.

Kesällä teimme töitä ja tein ensimmäiset yövuoroni ikinä. Yllättäen pidin yövuorosta todella paljon ja teinkin eräänä viikkona kuuden yövuoron putken. Kesällä aloin treenaamaan PT:n kanssa, juoksin pari kymppiä ja löysin vahingossa tieni nettilukioon. Siitä alkoi tieni kohti ylioppilaslakkia! Kesä meni vähän liiankin nopeasti ohitse, mutta toisaalta niinhän se tuntuu usein menevän. Sain kesän aikana myös paljon uusia ystäviä Tampereen suunnalta töiden kautta ja vihdoin alkoi tuntua, että tänne kannatti tulla!

Minut vakinaistettiin töissä syyskuun alussa ja pääsin opettelemaan uuden työpisteen, joka teki työstä heti paljon mielenkiintoisempaa. Syksyn aikana tuli hakuun myös tiimarin paikka ja kuten vähän aikaa sitten julkaisinkin niin sain sen. En vielä tiedä mitä haluan tehdä työkseni loppuelämän ajan tai mikä on se minun juttuni, mutta vakituisen työpaikan sekä lukion oheella on hyvin aikaa pohtia asiaa.

Vuosi oli myös ikimuistoinen vegaaniuden kannalta nimittäin uusia tuotteita tuli kuin sieniä sateella. Nyhtis ja härkis ovat meillä nyt vakkarituotteita, vegaanituotteiden saatavuus on parantunut huomattavasti ja nyt myös meillä Tampereella on oma Vegekauppa! Ei pidä unohtaa kaikkia ihania ravintoloita joissa olen käynyt ja esimerkiksi Kotipizzan vegaaninen pizza tuo hymyn huulilleni joka kerta. Jos joku olisi minulle väittänyt viisi vuotta sitten, että vegaaninen tuote ohittaisi broilerinsuikaleet myynnissä tai että Kotipizzasta saisi syötävää niin en olisi uskonut. Olkoot ensi vuosi yhtä ikimuistoinen vegaaneille kuin tämäkin!

Kiitos kuluneesta vuodesta ja jatketaan ensi vuoden puolella! ♥

Telenovela

Vuoden toiseksi viimeistä postausta viedään. Takana on upea vuosi ja palaan siihen vielä lyhyen vuosikatsauksen verran, mutta juuri tällä hetkellä minulla on mielessä tasan viikon päässä oleva Berliinin matkamme sekä eräs erittäin koukuttava televisiosarja tai ehkä oikea oppisemmin eräänlainen Telenovela - Jane the Virgin.

Keväällä koukutuin sarjaan aivan täydellisesti ja ahminkin ekan kauden jaksot vähän turhankin tiheään otteeseen. Tämä sarja on oikeaa tunteitten vuoristorataa ja se todella kahmaisi minut mukaansa, lopputuloksena kauheat vieroitusoireet kun toista kautta ei ollutkaan Netflixissä. Puhetta oli jollain keskustelupalstalla, että se tulisi vasta jossakin lokakuun paikkeilla (ei tullut). Huomasin myöhemmin toisen kauden alkaneen televisiossa, mutta missattuani ensimmäiset jaksot (myös katsomosta) jouduin odottamaan parempia aikoja Maanantaina kun ajoimme kotia kohti äitini luolta puhelimeeni tuli ilmoitus, nyt olisi toinen kausi vihdoin ja viimein tullut Netflixiin! 

Arvatkaapa mitä olemme tehneet viime päivät? Olemme yhdessä koukuttuneet tähän nopeatempoiseen ja ahh niin dramaattisen sekopäisen mahtavaan sarjaan aivan täysin. Kalle katsoi ekalta kaudelta pätkiä jaksoista, mutta kiitos toisen kauden ensimmäisen jakson kertaukset mihin ollaan jääty ollaan nyt kumpikin ihan messissä ja eilen(kin) katsoimme neljä jaksoa putkeen tuosta noin vaan. Varoitus siis sinulle, joka koukutut helposti; tämä vie mukanaan.

Ja mikä parasta, kolmas kausi pyörii tällä hetkellä taas telkassa (tosin taas ensimmäiset jaksot poistuneet jo katsomosta), mutta jatkoa on siis tulossa! Mikäli siis et jaksa turhaa diipa daapaa niin tässä sinulle sarja, jonka jokainen jakso on täynnä juonenkäänteitä, raivostuttavia valintoja, ilon kyyneliä sekä välillä suurta ihmetystä miksi. Ja mikä parasta, ensimmäisellä ja toisella kaudella on 22 jaksoa ja kolmannella 20, joten ainakin on mitä katsoa. Niin ja loppuun, tuo traileri on ihan hirveä eikä ole ollenkaan eduksi tuolle sarjalle!

Muita sarjan faneja? :D

Mitä jos siivoaisit leppoisammin?

Kun alan siivoamaan kannattaa Kallen ja kissojen pysyä mahdollisimman kaukana, koska siivoamiseni ei ole aina ollut kauhean leppoisaa. Innostuinkin suuresti kun sain Into kustannukselta arvostelukappaleena kirjan Leppoisa opas huusholliin, joka on Aino-Maija Leinosen ja Saara Henrikssonin käsialaa. Uskon, että jokainen teistä on varmasti kuullut Konmarista ja ehkä kokeillutkin hänen metodejaan. Hullaannuin siihen viime keväänä täysin ja olen seurannut muidenkin hullaantumista ja lopulta myös kyllästymistä tässä vuoden aikana. Kun sain käsiini Leppoisan oppaan huusholliin tuli heti samanlaisia innostuneita viboja kuin Konmarinkin kanssa. Kuitenkin havaitsin heti kirjan aloittaessani selkeän eron siinä, että Leppoisa opas huusholliin on suunnattu juuri meitä suomalaisia ja meidän tarpeitamme varten. Konmarin kanssa useaan otteeseen tuli ristiriitaisia fiiliksiä esimerkiksi asioiden pois heittämisessä. Leppoisan opaan kanssa tuli heti tuli olo, että kirjoittajat ymmärtävät minua ja minun tarpeitani paremmin kuin hyvin. Kirjassa myös korostuu ekologisuus ja taloudellisuus eri asioissa ja tässä mennään pintaa syvemmälle myös ohjeiden kanssa.

Kirja saatu arvostelukappaleena

Koen olevani suhteellisen hyvä siivoaja ja lähinnä kirjasta sain boostia ja innostusta aloittamaan (ja lopettamaan) muutaman projektin. Inspiroiduin niin paljon, että pesin kontaten koko kylpyhuoneen kesken lukutuokion! Tämä kertoo jo hyvin paljon minusta, joka ei yleensä saa nenää irti kirjasta kuin vain pakolla tai unella. Kirjassa käsiteltiin siivousta ja kotia todella armollisella tavalla eikä kirjassa saarnattu. En meinannut pysyä nahoissani useaan otteeseen ja yritin kirjoittaa kaikki parhaat vinkit ylös, mutta se oli vaikeaa niiden suuresta määrästä johtuen! Sain myös uutta tietoa eri pintojen puhdistuksesta sekä siivousvälineistä. Kirjasta löytyy tieto siihen miksi selluloosasta tehdyt keittiörätit kannattaa jättää unholaan ja panostaa uudelleen käytettäviin rätteihin. Myös pesuaineista ja niiden vaikutuksesta sain mielenkiintoista tietoa, esimerkiksi liian vahva pesuaineliuos ei puhdista pintaa vaan jää pyörimään lian päälle. Vähemmän on siis usein parempi ja esimerkiksi laminaatti lattia pitää puhdistaa pelkällä vedellä, koska pesuaineet tuhoavat sitä, iik! No onneksi aina vanhoista huonoista tavoista voi päästä eroon ja jätän sen viimeisenkin tipan mäntysuopaa pois mitä olen fiiliksen vuoksi laminaatin pesuveteen laittanut.

Kuten sanoin, tästä kirjasta ei tule huonoa omatuntoa vaan tämä inspiroi ja antaa sinulle työkaluja siihen miten saisit kotisi omanlaiseksesi. Kirjassa annetaan ohjeita niin pikasiivoukselle kuin suuremmallekin urakalle sekä eri tyyppisille siivoajille. Aivan täydellistä! Kirja on myös kirjoitettu todella keveällä otteella kuvitusta myöten, viihdyin kirjan parissa ehkä vähän liiankin hyvin. Suosittelen kirjaa ihan jokaiselle, jolle köksän tuntien siivous vinkit eivät ole jääneet mieleen ja jotka etsivät myös ekologisempia valintoja siivouskaappiinsa. Kirja sopii hyvin tuparilahjaksi tai ensikotiin muuttaneelle, mutta myös lapsiperhe saa tästä varmasti ilon irti. Uskonkin, että tämä on ihan meistä jokaiselle.

kirja saatu Into kustannukselta arvostelukappaleena