Häiriötekijä

Onneksi kukaan ei ole sanonut opiskelun olevan helppoa. Kun saan otettua itseäni niskasta kiinni ja siirryttyä koneen ääreen on minulla jokapäiväinen karvainen ongelma. Samalla hetkellä kun avaan läppärin kannen ja alan ottaa kansioita, kalenteria ja kyniä esille tulee Tiikeri mukaan kuvioihin ja rötkähtää kaiken päälle. Sitä ennen hän saattaa järsiä kyniä, puskea näytön reunaa merkaten sitä kulmahampaillaan, tiputella asioita ja loppusilauksena pyöriä ja hyöriä rojahdellen kaiken päälle minkä vain kerkeää. Kyllä meillä kissat huomiota saavat, mutta kumma juttu kun sitä huomiota halutaan aina kun pitäisi oikeasti paneutua esimerkiksi Historian ihmeelliseen maailmaan.

Eilen meillä käytiin Tiikerin kanssa taas läpi tämä pusken, purisen ja makaan juuri tässä pyörien ja hyörien show. Lopulta meinasi mennä hermot (kuten hyvinkin usein), kannoin Tiikerin sänkyyn ja hetken silittelin. Sinne se sitten jäi, tosin kurkkien nurkan takaa surkeana ensimmäiset viisi minuuttia. Loppupeleissä on  tuo vaan aikamoinen rakkauspakkaus. Kävin vielä ennen töihin lähtöä rapsuttelemassa ja kiittämässä kun sain kerrankin tehdä hommia rauhassa, siellä se pikkuinen tuhisi ja sain vielä purinat ennen lähtöä. 

Aurinkoista viikonloppua!