Vakiintumista

Olen ollut pesulassa töissä viime huuhtikuusta alkaen tekstiilinhuoltajana (ah mikä mediaseksikäs ammatti). On ollut hetkiä kun teki mieli luovuttaa, laittaa hanskat tiskiin ja suunnata katse kohti uusia haasteita. Toisaalta kunhan talon tavoille opin, tutustuin ihmisiin ja laitoin itseni lujille niin sain myös paljon. Kesällä minulle vinkattiin, että olisi talon sisällä vakkaripaikka tulossa hakuun ja viime kuussa se tulikin. 

Viime viikolla sain vahvistuksen ja eilisestä lähtien olen vakkari pesulalainen! Tämä tieto helpottaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin, vakituinen työpaikka tähän aikaan Suomessa ei ole itsestäänselvyys. Vaikka muutamalla ihmisellä vuorossani onkin käyttäytymisen kultainen aapinen unohtunut kaappiin niin yleisesti ottaen meillä on ihan mukavaa porukkaa töissä, työ on vaihtelevaa ja siinä voi haastaa itsensä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Vuorotyö siis jatkuu ja se tuo omat haasteet arjelle, mutta nyt voi jo hieman rentoutua :)  Ja täytyy myöntää, että olen kyllä aika onnellinen nykyisestä tilanteesta, asiat ovat vuoden aikana loksahtaneet paikoilleen.

Tämä viikko on tarkoituksella ollut hieman hiljaisempaa, viime viikonloppu meni metsässä sienestäessä ja viettäessä meidän neljättä vuosipäivää. Pyhitänkin sen kunniaksi tämän viikonlopun blogille ja opiskelulle, unohtamatta tietenkään parisuhdetta ;) 

Onko sinulla suunnitelmia viikonlopulle?