Project 333 OSA 2 - Onko tässä mitään järkeä?

Aloitin Project 333:n kesän lopussa. Tämä vaatekaappiin keskittynyt projekti lähti aluksi hyvin käyntiin. Suurin työ oli siinä, että kävin kaikki vaatteet lävitse ja valitsin 33 yksilöä kolmeksi kuukaudeksi. Jätin pois laskuista kotivaatteet, ulkoiluvaatteet ja kengät sekä korut ja asusteet kun en niitä pahemmin käytä. Nyt jo heti voin kertoa, että tein virheen kun aloitin projektin kesän ja syksyn vaihteessa. Valitsemiani kesävaatteita ehdin käyttää vain muutaman kerran eli se oli täysin turhaa. Myöskään lämpöisempää vaatetta ei ollut tarpeeksi. Muutamia vaihtoja tein alkuun kun ymmärsin, ettei kaikki valintani osuneet aivan kohdilleen. Kuitenkin lukumäärä säilyi "sallitussa".

Ensimmäisen vaihdon aika tuli yllättävän pian, kun kuukausi sitten maagiset kolme kuukautta täyttyivät. Yllätyin ensimmäisellä jaksolla siitä, kuinka vähän oikeasti vaatteita tarvitsen. Useimmiten tuli valittua päälle ne suosikit, joita sitten pesenkin aina tarpeen tullen. Yksillä farkuilla olisi pärjännyt hyvin kun käytän myös usein mekkoja. Paljon vähemmälläkin pärjää, vaatekaapin ei tarvitse pursuilla vaihtoehtoja. Valitessani toiselle jaksolle vaatteita kaikkien omistamieni joukosta, kesävaatteita lukuunottamatta vaatteet pysyivät melkein samoina. Muutaman paksumman mekon otin kevyempien vaatteiden tilalle sekä neuleita, joita kaipailinkin jo. Jätin tilaa muutamalle vaatteelle, en lyönyt listaa täysin lukkoon. Tarpeen mukaan otan säilöistä mitä olen vailla. Pieni liikkumavara tekeekin varmasti hyvää, ei tässä ole tarkoitus stressata asiasta.

Kuitenkin hieman kyseenalaistan tätä systeemiä, sillä aloituksen jälkeen kuulin myös kapselivaatekaapista, joka on paljon fiksumman kuuloinen.  Project 333 opettaa rauhallisesti pois ylitäydestä vaatekaapista ja auttoi minua löytämään mitä vaatteita oikeasti tykkään käyttää. Ei tule tuskaa siitä, että laittaisi heti osan vaatteista pois, koska moneen otteeseen olen katunut äkkinäistä luopumista. Luopumisen aika kuitenkin tulee vielä, sillä en todella tarvitse kahta isoa pussillista vaatteita täyttämään vaatekaapin yläkaappeja. Kesävaatteet ovat asia erikseen. 

Aion jatkaa vaatekaapin vaatteiden vaihtamista pikkuhiljaa enemmän tyyliini sopivaksi, eettisemmäksi ja laadukkaimmaksi. Kävin vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa NOSH-kutsuilla ja voi miten tykästyinkään moneen vaatteeseen! Vaikka nyt ei olekaan varaa ostaa uusia arvokkaampia vaatteita niin löysin Facebook kirpputorilta ihanan tunikan käytettynä. Hieman joudun sitä tuunaamaan pienen värivirheen takia, mutta muuten se on täydellinen. Löysin kädentaitomessuilta ihania siirtokuvia, jolla ajattelin tuon virheellisen kohdan peittää. Tuo on jo nyt ihan lemppari vaatteeni ja se tuleekin varmasti vielä kuvissa vilahtamaan. NOSH:n vaatteiden materiaalit ovat todella miellyttävän tuntuisia ja kestäviä, myös kuosit ovat mielestäni todella kivoja!

Kävin myös kotimaisten Neulomon ja Papun tehtaanmyymälässä Nokialla ystäväni kanssa viime kuussa. Sieltä tarttui mukaan Neulomolta Marika-tunika sinivalkoisena ja muutama Papun paita kakkoslaadun korista edullisesti. Vielä haluaisin Marika-tunikan mustana, sillä tuo malli on ihanan rento, mutta monipuolinen. Pitkään himoitsin Papun Kanto mekkoa, mutta kun kävin sovittamassa sitä Seelessä totesin heti ettei se todellakaan ole minun vartalonmalliani varten. Samaa olen kuullut monelta muultakin, mutta toisia tuo mekko pukee todella kauniisti! Vähiten tällä hetkellä kaipaan hutiostoksia ja haluankin, että jokaisessa vaatekappaleessani minulla on hyvä olo. Matkaa tähän on vielä tovi, mutta kuitenkin. Tämä on ollut minulla ratkaiseva tekijä omaa vartaloa hyväksyessä.

Jatkan tämän vaateprojektin kanssa vielä eteenpäin, sillä vaikka vuodenaikojen vaihteet ovatkin hankalia niin silti olen saanut tästä paljon irti. Ei tässä project 333 ole välttämättä mitään suurempaa järkeä, mutta olen jälleen oppinut paljon itsestäni, siitä mistä pidän ja mitä oikeasti tarvitsen.

Uskoisitko pärjääväsi pienemmällä vaatemäärällä kuin nyt?

mainoslinkki