Lukuinto – kiitos kun palasit

Lukeminen, kirjasto, kirjat, helmetlukuhaaste


Viime vuoden lopulla alkoi lukemisen into hyytymään. Yritin ottaa siihen vauhtia moneen otteeseen, kokeilin uudestaan ja uudestaan erilaisia tyylejä sekä suosikki kirjailijoitani. Tämän vuoden toisena päivänä sain luettua loppuun Jojo Moyesin Parillisia ja Parittomia kirjan ja sen jälkeen homma tyssähti kokonaan. Pienen hiljaiselon jälkeen heräilemisen merkkejä lukemisen pariin on taas noussut, joten onneksi ei lukeminen kokonaan loppunut.

Pieni tauko lukemiseen tuli tarpeeseen, vaikkakin suurin syypää lukutaukoon on ollut keskittymiskyvyn uupuminen. Nyt meditoituani jo muutaman viikon on alkanut se punainen lanka kirjojenkin kanssa löytymään ja olen päässyt jatkamaan Helmet lukuhaastetta.  Meditoinnista on ollut paljon hyötyä! Kirittävää kyllä riittää haasteen suhteen, jos haluan saada luettua tänä vuonna lähellekään yhtä paljon kuin viime vuonna. 

Luin ensin tiiliskiven kokoisen Cheekin elämänkerran JHT Mustalammas, koska kotimainen hip hop on aina ollut lähellä sydäntäni. Kirja ei ollut täydellinen – paikoin se oli todella pitkäveteinen. Kirja kuitenkin avasi paljon tarinaa Cheekin tekstien takaa ja on upeaa miten hän antaa kirjassa niin paljon itsestään lukijoille. Arvostan tässä asiassa häntä paljon, vaikka olenkin kuunnellut lähinnä hänen alun tuotantoaan silloin muinoin.

Toinen vasta lukemani kirja on Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä, josta olin ehtinyt lukemaan paljon hyviä arvosteluja ennen kirjan saamista käsiini. Tovin sitä saikin kirjastossa jonottaa kuten myös sen seuraajaa Minä näen sinut -kirjaa, jota odotan nyt kuin kuuta nousevaa. Ajattelin kirjan olevan paljon kevyempi ja en sitä aloittaessani ymmärtänyt sen todella olevan psykologinen trilleri, sillä usein jätän takakannen lukematta jos olen varannut kirjan aiemmin.

Äiti päästää irti pienen poikansa kädestä, auto ilmaantuu kuin tyhjästä, ja silmänräpäyksessä kaikki muuttuu. Millainen kuljettaja pakenee onnettomuuspaikalta? Tapaus jää kalvamaan rikoskomisario Ray Stevensiä, joka ryhtyy hakemaan oikeutta jokaisen vanhemman pahinta painajaista elävälle äidille, hinnalla millä hyvänsä.

Poikansa menettänyt Jenna Gray pakenee suruaan syrjäiseen mökkiin Walesin rannikolla. Hän haluaa jättää koko entisen elämänsä taakseen, mutta menneisyys ja muistot hirvittävästä marraskuisesta illasta palaavat vainoamaan häntä järkyttävin seurauksin. Tämä vangitseva, nokkela ja piinaava psykologinen trilleri menee ihon alle. Varaudu tyrmäävään juonenkäänteeseen, jota on kehuttu yhdeksi kaikkien aikojen nerokkaimmista.

Tuota juonenkäännettä ei todella ole kehuttu suotta, se oli nimenomaan erinomaisen nerokas ja kirja piti lopussa tiukasti otteessaan. Kirja liikutti ja oli samalla todella niskakarvat pystyyn nostattava, haukoin välillä jopa järkytyksestä henkeäni. Tästä oli pakko keskustella myöhemmin vielä Kallen kanssa, koska kirja meni todella ihon alle – niin järkyttävä ja loistava samaa aikaan se oli. Odotan todella paljon Mackintoshin seuraavalta kirjalta, tätä kirjailijaa kannattaa pitää silmällä tulevaisuudessa! 

Olen iloinen siitä, kun kirjat ovat alkaneet taas vetämään puoleensa. Keväisin tuntuu muutenkin tulevan huima määrä uusia kirjoja ja nyt kannattaakin selailla kustantamoiden uutuus oppaita. Tällä hetkellä olen uppoutunut puutarha ja viljely kirjoihin, mutta jotenkin kaipaan tasapainoksi myös verta hyydyttäviä trillereitä, kun pääsin jo mukavasti sellaisen makuun. 

Mitä sinun yöpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?


ps. Tuo karvainen kaveri yöpöydälläni on possuressu, jonka kanssa olen tallustanut ja jakanut liki koko elämäni. Siinä se minua muistuttaa joka päivä kaikesta siitä hyvästä mitä elämässäni on.  

6 kommenttia

  1. Voi! En olekaan ennen nähnyt luppakorvaista possua! :D Minunkin lukuintoni on palannut vihdoin kuukausien tauon jälkeen. Aiemmin ei ollut kiinnostusta lukea enää sen jälkeen, kun oli päivän lukenut englanniksi tieteellisiä artikkeleita, mutta nyt lukuhimo on palannut voimakkaampana kuin vuosiin. Pöydällä on Outi Pakkasta, rikosnovelleja ja Taivaslaulu odottamassa. Niin ja se Unelmahommissa vielä osin kesken. Anna / Mediakka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö toista samanlaista kuin possuressu ei ole koskaan tullut vastaani! On se ollut kyllä rakkain pehmoeläimeni kaikista ikinä, vaikka aikamoisen kokoelman olenkin omistanut. Possuressu kulki lapsena aina mukanani kaikkialle ja on se käynyt Ruotsissa ja rippileirilläkin ;)

      Tieteelliset tekstit kyllä vievät lukuintoa. Toinen on myös blogien lukeminen, minulla menee vuorotellen joko tai kirjojen kanssa mutta ei samaan aikaan. Välillä tulee ihan huono omatunto kun ei ole heti lukenut mitä kaikkea muilta on tullut! Onneksi olet saanut lukemisesta taas kiinni, on se sen verran antoisaa hommaa. :) Minulla muuten jäi Unelmahommissa jo toista kertaa kesken, ei ollut minun juttuni vaikka kuinka yritin. Tiedä sitten mikä siinä oli, vaikka aihe kyllä kiinnostaa. Kirjaston eräpäivät tuovat kyllä välillä suuria haasteita! Kiitos kommentistasi Anna :)

      Poista
  2. Lukuinnon palaaminen on ihanaa :) Itse olen pitkästä aikaa innostunut lukemaan myös muuta kuin kaunokirjallisuutta, ja tällä hetkellä on kesken Empire of Things: How We Became a World of Consumers. Hyvä, mutta vähän raskas joten vastapainona varsinaisena iltalukemistona on Pratchettin Pienet jumalat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö eilen luin kokonaisen kirjan, kun se vei vain kokonaan mukanaan. Olo sen jälkeen oli euforinen, olisin heti halunnut toisen ja kolmannen osan käsiini, mutta joudun odottamaan maanantaita. Onneksi lukuinto palasi, sillä olen kaivannut tuollaisia päiviä. Minun pitäisi tutustua Pratchettin tuotantoon, aikomusta on ollut useampaankin otteeseen, mutta aina se on jäänyt harmikseni. Onko sinulla vinkata mistä kannattaisi aloittaa hänen kirjoistaan? Liika valinnanvara kirjoissa kirjastossa on välillä jopa hieman kirous :D Kiitos kommentistasi ja aurinkoa tulevaan viikkoon :)

      Poista
  3. Mulla lukuinto kans vaihtelee välill kovastikin. Nyt mulla on luvun alla J.S.Meresmaan Mifonki- sarjan toinen osa. Loistavaa suomalaista fantasiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän todella hyvin lukuinnon vaihtelevuuden, tässä kuussa olen lukenut jo kahdeksan kirjaa ja vielä pari päivää olisi aikaa. Huh! Voi olla, että kohta tulee taas hiljaisempi kausi, mutta nyt olen pitkästä aikaa pystynyt kunnolla keskittymään lukemiseen. Sekään ei ole enää itsestäänselvyys. Täytyy pistää tuo sarja ylös ja varata kirjastosta kokeiluun, kunhan ensin saan kaikki vanhat pois alta :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥