Tunnistatko tarpeen ja halun?

Tunnistatko tarpeen ja halun keskenään? Minä en. Jos totta puhutaan niin tunnistan jollakin tavalla, mutta se on todella vaikeaa. Nämä ajatukset heräsivät Yoogaian Stressinpurku tunnilla viime viikolla, aihe osui ja upposi. Haluan paljon asioita. Luulen tarvitsevani niitä oikeasti todella paljon, mutta kun ajattelee tarkemmin niin en tiedä onko kyse halusta vai tarvitsetko sitä oikeasti? Viime aikoina on tapahtunut paljon erilaisia asioita, mukavia ja sitten taas suoraan painajaisista olevia. Ajatukseni ovat menneet suuntaan jos toiseenkin. 

Uskoisin ihmisten olleen sata vuotta sitten huomattavasti onnellisempia. Tyydyttiin siihen mitä oli, ei ollut tuhatta eri vaihtoehtoa ja emme hukkuneet silloin turhaan tavaraan. Torpissa syötiin keittoa samasta kattilasta omilla puulusikoilla! Miksi me emme voisi tyytyä vähän vähempään? Hienosti on ihmisille luotu halu materiaalia ja sellaisia asioita kohtaan, joita ei vain voi saavuttaa. Ja ei, redbull ei vieläkään anna sinulle siipiä, vaikka he niitä sinulle mainoksessaan tarjoavat.

Nykyään kun dödöhyllyllä on niin miehillä kuin naisillakin liki sata eri vaihtoehtoa niin tulee valinnan vaikeus. Ja ei en ole käynyt laskemassa niitä, mutta olin järkyttynyt miten paljon erilaisia toinen toistaan pahemman hajuisia kemikaalipommeja miesten dödöjen hyllyltä löytyy! Jos tarvitsee dödön niin eikö tärkeintä ole se, että se toimii? En usko muutaman euron lisähinnalla tulevien kyberominaisuuksien olevan kauhean tärkeitä, kunhan hiki ei haise niin olen tyytyväinen. Tosin itselläni deodorantin shoppailu on helpompaa, tsekkaan luonnonkosmetiikka hyllyn ja valitsen muutamasta vaihtoehdosta sen neutraaleimman ja parhasassa tapauksessa suhteellisen tutun ja turvallisen vaihtoehdon, joka ei anna minulle siipiä tai vaihda vaatteita puolestani.

Itse olen vähentänyt tavaran määrää, mitä enemmästä pääsen eroon sen parempi. Toki on esineitä, joita olemme saaneet lahjaksi, mutta joskus täytyy olla raakakin. Kuka tarvitsee avokadolle leikkuria? Idea hauska, toteutus oli jotakin aivan muuta, täysi turhake ja tilanviejä. Tai kauheaa kasaa kirjoja, jotka on luettu jo ja osa todettu ei niin hyviksi? Meillä on tällä hetkellä kirppispöytä, jolla koetetaan saada meille reissurahaa Saksan matkaa varten. Se tulee meillä tarpeeseen. Ja täytyy sanoa, että tuntuu kivalta kun kaappia avatessa sieltä ei hyökkää huojuvat tavarapinot päälle. Vaikka olisikin vain kyse jatkojohdosta joka tippuu päähän kun avaa kaapin oven niin se voi sattua aika paljon osuessaan vaikkapa silmäkulmaan. (minullahan ei tästä ole kokemusta)

En lähde filosofisesti avautumaan teille tarpeen ja halun eroista, jokaisella on omat perustarpeensa ja ne on hyvä jokaisen itse käydä läpi. Sen sijaan haluan että te ajattelette mitä eroa on tarpeella ja halulla ja tunnistatko ne. Ja ensi kerralla siellä lähikaupassasi voit miettiä onko kyseessä tarve vai halu ja oikeastaan sitä voi miettiä jokaisen asian kohdalla. Nyt jatkan kipeänä makaamista, oli pakko välillä kirjoittaa hieman että pysyisin edes jotenkin elävien kirjoissa. Kiitos jos jaksoit tänne asti ♥