Ihmettelin lapsena Muumipeikon kaipuuta kevättä kohtaan. Tulihan silloin toki Nuuskamuikkunen takaisin matkoiltaan yksinäisiltävuorilta ja talvisin kaikki nukkui, mutta silti se perimmäinen tarkoitus tuli ilmi vasta aikuisena. Lapsena kaamos ei vaikuttanut ja mikäs siinä ulkona telmiessä. Vasta aikuisena olen alkanut odottaa kevättä ja sen tuomaa energiaa ja tietynlaisia muutostenkin tuulia. Kuun lopulla tulee vuosi täyteen Tampereella ja tämä aika on ollut ihanaa, ei toki jokainen päivä ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta poiskaan en vaihtaisi. Varsinkin kaamoksen aika oli minulle selviytymistä ja ajatusten siirtämistä lämpöön ja valoon. Nyt kun päivisin ollaan jo plussan puolella lämpötilassa ja auringon valo täyttää aamuisin makuuhuoneen niin nousee hymykin huulille herkemmin. Selvisin kaamoksesta, nyt voin taas keskittyä enemmän siihen hyvään oloon.
En ole aiempina vuosina pahemmin kesittänyt huomiotani siihen miten valon vähyys vaikuttaa minuun. Nyt sen huomaa kun arjessa on uusia asioita ja haasteita. Opiskelu on ollut todella huonolla kantilla viime kuukaudet, tosin asiaan on vaikuttanut myös sekin etten tiedä mitä haluaisin jatkossa tehdä. Into lukiota kohtaan kasvaa taas valon määrän myötä sekä onneksi meillä on opo, joka auttaa minua saamaan ajatukseni kasaan tulevasta. Lapsena sitä tiesi mitä haluaisi aikuisena olla, yläasteella ne ajatukset muuttuivat vähän turhankin kunnianhimoisiksi ja nyt kun on vähän nähnyt ja kokenut työelämää onkin aivan pihalla kaikesta. Onneksi tässä on aikaa tehdä päätöksiä ja muuttaa mieltään :)
Miten kevät meillä sitten näkyy? Olen laittanut avokadon siemeniä veteen kasvamaan tällä tapaa, tehnyt itse jugurttia niin cashew pähkinöistä kuin kookosmaidostakin, laittanut ituja tulemaan ja inspiroitunut siivoamaan kotia. Nyt myös ravinto ja sen tuoma hyvä olo kiinnostaa paljon enemmän ja olenkin panostanut paljon kauniiseen, terveelliseen ja hyvänmakuiseen ruokaan sekä smoothieihin. Hassua miten valon määrä saa myös tarttumaan kameraan useammin, innostumaan kirjoittamisesta ihan uudella tavalla ja haaveilemaan matkustamisesta.
Tällaista tämä elämä on, vuodenaikojen mukaan tanssimista. ♥
Ihanaa että joku muukin miettii vielä aikuisiällä Muumien filosofiaa ;) <3 Voi kun voisikin nukkua talviunia kuten Muumilaakson väki! Tämä talvi on ollut jotenkin erityisen raskas ja kieltämättä toi valopallo taivaalla on tuntunut sen ansiosta erityisen IHANALTA <3
VastaaPoistaMinä olen myös talviunien kannalla, ei yhtään haittaisi parin kuukauden unet pimeimpään aikaan :D Lisää vaan valoa ja vehreyttä niin ollaan taas voiton puolella. Ihanaa sunnuntaita Susanna <3
PoistaMä mietin joku ilta Muumit-sarjan puutetta monipuolisissa naisesikuvissa, kun univaikeuksien takia verrattiin miehen kanssa lähipiiriä muumeihin. Mutta ei siitä sen enempää :D Täälläkin aurinkoisten päivien lisääntyminen on tuonut ihan erilaista elinvoimaa ja intoa kuntoilla! On ihanaa, kun energiaa riittää töiden jälkeen vähän muuhunkin kuin telkkarin katseluun ja einesruokien syömiseen.
VastaaPoistaHaha, muumi hahmoja tuntuu löytyvän esim. työpaikalta aika paljon ;D Nimenomaa tuo töiden jälkeen jaksaminen kasvaa ihan omiin lukemiinsa kun auringon valo alkaa lisääntymään ja päivät pitenemään. Kiitos kommentistasi Iida! :)
PoistaLuin joskus töissä muumikirjoja lapsille (niitä alkuperäisiä)ja monta kertaa törmäsin juttuihin jotka todellakin aukesivat ihan uudella tavalla nyt aikuisena. Hyvin moniulotteisia tarinoita ja näkökulmia löytyy siis Toven tuotannosta :)
VastaaPoistaTäälläkin oli viime syksyn pimeys jotenkin erityisen vaikea kestää. Kaamosväsymystä poden joka vuosi enemmän tai vähemmän, mutta nyt olisi todellakin tehnyt mieli hautautua peiton alle syömään pullaa tai suklaata aina maaliskuuhun saakka...
Uskomatonta kuinka nämä ensimmäiset aurinkoiset päivät antavat energiaryöpyn kaikkeen tekemiseen!
Ihanaa sunnuntaipäivää sinne, nautitaan valosta! :)
Energiatasot nousevat kyllä ihan huimaa vauhtia, onneksi kevät kolkuttelee jo ovilla! Kiitos kommentistasi Salla ja aurinkoa viikkoosi <3
Poista