Voiko olla täydellistä vegaania?


Lähden avautumaan yhdestä isosta asiasta elämässäni. Kauan olen pohtinut lähdenkö julkaisemaan tätä tekstiäni vegaaniudestani vai en. Kuitenkin blogissani aihe on läsnä hyvinkin usein ja sen takia koen jollakin tavalla velvollisuudeksi lähteä avaamaan asiaa omalta kannaltani. Ja heti alkuun, ketään en halua tekstilläni loukata, jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.

Kasvissyönnin aloitin kymmenisen vuotta sitten. Yläasteella se oli usealle muoti-ilmiö, mutta omalla kohdallani olin halunnut sitä jo monta vuotta. Oma suhteeni lihansyöntiin oli aika normaali, meillä kotona syötiin lihaa kuten suuressa osassa suomalaisia perheitä ja se oli normaalia. Kuitenkin olen ollut aina hyvin herkkä ja lähdin ajattelemaan asiaa eläinten kannalta noin viidennellä luokalla. Aluksi syyt olivat lähinnä etten enää pitänyt lihan mausta ja etten halunnut syödä eläimiä. Vuosien varrella sain enemmän ja enemmän tietoa asioista, näin videoita joita näin jälkikäteen ajateltuna en olisi halunnut nähdä. Ensimmäisten vuosien aikana en tiennyt mitään liivatteesta tai ihan aluksi luulin ettei pizzaa tilatessa voi saada ilman kinkkua. Viisi vuotta sitten ryhdyin ensimmäistä kertaa vegaaniksi ja siinä kohti sitä oikeasti tajusi mitä kaikkea aiempi ruokani oli sisältänyt, vaikka olinkin ollut kasvissyöjä ei pelkän lihan jättäminen lautaselta ollut koko totuus. Kosmetiikan kohdalla en tuolloin viellä tiennyt täysin mikä oli vegaanista ja mikä ei, johtuen lauseesta "eu:ssa ei saa testata eläimillä", tämä lause ei tee tuotteesta eläinkokeetonta tai vegaanista.



Ensimmäinen jaksoni vegaanina päättyi seurustelun aloittamiseen. Muutimme nopeasti yhteen ja koin ettei homma ollut Kallea kohtaan oikein. Maitotuotteina ja kananmunina meillä oli vain luomua, ajattelin sen olevan eläimille parempi. Muutama vuosi vierähti ja silloin alkoi tulla oikeasti todella huono olo kun tajusin mitä kaikkea mm. maitoteollisuuden ympärillä tapahtui. Valiolta tuli luomu kampanja, joka oli hyvin pitkälle kusetusta ja siitä alkoi valion boikotoiminen. Samaan aikaan tapahtui paljon muutakin ja halusin täysin eettisisitä syistä siirtyä takaisin vegaaniksi, en halunnut huonoa omatuntoa ruokani takia. Maitotuotteet eivät myöskään minulle ole sopinut sitten lapsuuden. Yllättäen Kallelle koko homma olikin täysin okei ja siitä olenkin hänelle erittäin kiitollinen. Nyt noin puolentoista vuoden ajan olen taas ollut vegaani ja se onkin todella iso osa elämääni. Meillä syödään vegaanista ruokaa ja sitä valmistamme kumpikin tasapuolisesti. Kalle tekee omat valintansa ja on sekasyöjä, vaikka kodissamme ei lihaa, maitoa tai kananmunia valmistetakaan.

Nyt kun tiedätte taustani asian suhteen (jos edes olette jaksaneet lukea näin pitkälle) niin nyt vasta päästään avautumiseni aiheeseen nimittäin vegaanit. Jostakin syystä osa vegaaneista ottavat asiat aivan liian tosissaan ja yrittävät pyrkiä kaikessa täydellisyyteen. Nyt on pakko sanoa, että kukaan ei tule koskaan olemaan täydellinen vegaani. Ehkä sinä itse voit tehdä omat valintasi ja tietää tarkalleen mitä ruokasi sisältää tai tietää millä liimalla kengänpohjasi on liimattu. Muu maailma ei pyöri samalla tavalla, aina turhaan eläimiä kuolee, aina joku kärsii. Vegaaneista kulkee memejä netissä, vegaaneja arvostellaan hyvinkin suorasti, jos vegaani kysyy sisältääkö ruoka jotakin ainesosaa niin häntä pidetään joissakin paikoissa vaikeana asiakkaana. Minuakin raivostuttaa vegaanit, jotka tuputtavat elämäntapaansa väkisin joka paikassa ja jotka huutelevat facebookkien keskusteluissa. Minua raivostuttaa myös ihmiset, jotka halveksivat näiden ihmisten takia kaikkia vegaaneja. Uskokaa pois, näitä on tullut vastaan ja olen saanut tuntea sen nahoissani. Puhun vegaaniudestani mielellään, jos siitä kysytään, mutta en sitä lähde tuputtamaan. Jokainen tekee omat valintansa.


Osa vegaaneista käyttää mehiläistuotteita kuten hunajaa ja mehiläisvahaa (esimerkiksi kosmetiikassa, kynttilöissä) ja kokee asian olevan ihan ok. Sitten on niitä, jotka ovat sitä mieltä ettei hunajaa käyttävä vegaani ole vegaani. Jos sattuu käyttämään vanhaa nahkatakkia saa muilta vegaaneilta vihaisia katseita. Auta armias jos sattuu käyttämään tai edes mainitsemaan Ecoverin pesuaineet, niitä on testattu vesikirpuilla joten eipä ole eläinkokeeton. Koen, että maailmassa on paljon pahempia ongelmia joihin vegaanit voisivat huomionsa kiinnittää, kuin se että lähdetään arvostelemaan toisia vegaaneja. Ei ole olemassa mitään pisteytystä tai arvoasteikkoa vegaaniudesta.  On syynsä miksi en osassa vegaaniryhmiä lähde keskuteluun mukaan, siellä provosoidaan ja arvostellaan välillä todella kovin. Jos salaa mussuttaa metukkaa kotona ja kutsuu itseään vegaaniksi niin se ei ole ok, mutta jos oikeasti pyrkii elämään mahdollisimman vegaanisti niin se on kaikkein tärkeintä, vaikka käyttäisikin sitä hunajaa teessään. Jokainen tekee sen minkä pystyy eikä asioita pidä viedä liian pitkälle. Elämme erilaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä. Usein ihmiset asettavat itselleen asioiden suhteen liian tiukat raamit, jotka vain uuvuttavat ja kuluttavat ihmistä. Näitä samanlaisia tapauksia löytyy muistakin kuin vegaaneista ja uskonkin, että moni teistä voi samaistua tähän asiaan.

Käytän hunajaa ja mehiläisvahaa, villasukat kulutan puhki asti, luonnonkosmetiikka ei aina ole vegaanista ja siinä menee oma rajani mehiläistuotteissa (ja kyllä, tiedän miten julmasti mehiläiset savustetaan kodistaan ja kuningattaret lahdataan ennen aikojaan), jos sipsikulhossa bileissä on erilaisia sekaisin niin en kuole maitojauheeseen, jos tarjotaan lasi viiniä en ala tivaamaan sen suodatustavoista ja kirpparilta olen ostanut muutamat nahkaiset käytetyt kengät. Toiset ovat sitä mieltä etten voi kutsua itseäni vegaaniksi ja on ikävää että kaikki teot mitä teen eläinten, luonnon ja ihmisten puolesta kaatuvat noin pieniin asioihin. Minulla on nyt hyvä olla ja teen parhaani, mutta en halua tehdä tästä liian vaikeaa, se saisi minut vain lopettamaan. Minulle kuitenkin ekologisuus on toinen tärkeä arvo ja näiden kahden yhdistäminen ei aina ole yksinkertaista. Vegaaninen kosmetiikka ei ole läheskään aina ekologista mm. mikromuovin takia, juuri tämä seikka oli yksi syistä miksi vaihdoin luonnonkosmetiikkaan. Meitä on moneksi.

ps. Pidetään jooko kommenttiboksi asiallisena kuten tähänkin asti! :)

Mitä ajatuksia teksini herätti sinussa?

12 kommenttia

  1. Hyvä teksti!

    Olen ollut monta vuotta vegaanina, mutta viime aikoina olen poistanut itseni ihan tarkoituksella esim. monesta vegaanien someryhmästä - juuri samoista syistä, mitä kirjasit. Jotenkin se toisten parjaaminen saa usein enemmän sijaa kuin oikeasti kannustava puhe, ja mulla on parempaakin tekemistä kuin "vääntää" siitä, olenko huono vegaani jos esim. tuen Body Shopia (tai lihafirman kasvisnakkeja, mutta niistä ei usein huomauteta). Ja olenhan toki itse huono ihminen, kun kirjoitan blogissani "kaupallisia" tuotearvosteluja. ;D Jollakulla on aina näköjään kaiken kiireisen arjen keskellä huomauttaa toiselle eläinten hyväksi toimivalle, että toinen tekee sen väärin, huoh. Pätee myös vegaanien otteluun raakaruoka vs. sipsikalja - aivan kuin nämä olisivat ne ainoat vaihtoehdot.

    Sori avautumisesta heti näin aamulla! :D Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan pelottiko mua julkaista tää postaus! Enemmän kannustusta ja avarakatseisuutta niin olisi paljon mukavempi olla mukana eri ryhmissä. Tällä hetkellä tyydyn olemaan seuraamatta mitään keskusteluja paitsi Tampereen vegaaniryhmää, josta saa tosi hyviä vinkkejä lähialueelle. Keskustelua haluan herättää ja ajatuksia aiheesta, joten avautumisesi oli juuri sopiva ;) Toisten arvosteleminen ruudun takaa on turhankin helppoa, monella saisi olla jonkinlainen suodatin edessä.. Kommenttisi helpotti mun oloa todella paljon, ihanaa etten ole yksin näiden asioiden ja fiilisteni kanssa!

      Oikein ihanaa päivää myös sinulle Eeva! :)

      Poista
  2. Kiitos että kirjoitit tästä aiheesta!

    Itse ajattelen niin, että parempi että tekee "edes jotain" kuin että ei välittäisi mistään mitään. Ts. on ikävää, että "puolivegaaneja" arvostellaan niin kovalla kädellä, koska heidän "panoksensa" (tulipa paljon lainausmerkkejä :-D) on kuitenkin korvaamaton!

    Itse syön vegaanisesti omassa kotonani, mutta en luokittele itseäni vegaaniksi, kun kuitenkin esimerkiksi Sveitsissä poikaystäväni perheen luona käydessä tai muissa vastaavanlaisissa tilanteissa syön maitotuotteita ja kananmunia sisältäviä ruokia.
    Ostin vähän aikaa sitten matkalta söpön pinssin, jossa lukee esperantoksi "elä ja anna elää". Siinä on myös se veganismiin viittaava V-merkki. Sen takia en oo uskaltanut laittaa sitä pinssiä reppuun kiinni kun pelkään, että joku tulee kysymään että oonko vegaani ja sitten kun selitän tilanteeni, tuomitsee - tai sitten näkee mut joskus syömässä jotain mikä sisältääkin maitotuotetta ja tulee valittamaan :-D

    Ehkä vähän kaukaa haettu esimerkki, mutta halusin osoittaa että joo, itsekin koen ilmapiirin välillä ahdistavaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että aihe puhuttelee myös sinua! Mielestäni vegaaniuden raja on häilyvä ja monet tunnetut vegaanit käyttävät mehiläistuotteita, siksi en koe sitä niin pahana kuin vaikkapa nahkan käyttö. He eivät kuitenkaan sitä suosittele, vaan vetävät rajansa sen kohdalta. Jokainen määrittelee itse missä raja kulkee.

      On itsellänikin tullut tilanteita vastaan ettei ole ymmärretty mikä vegaani on vaan tarjottu sitten jotakin aivan muuta (onneksi ei lihaa sentään). Näissä tilanteissa olen niellyt ylpeyteni ja välillä jopa kyyneleet ja ahdistuksen (jos ihminen tekee ruokaa ja tarjoaa luullen sen olevan vegaanista, en halua aiheuttaa pahaa mieltä). Pistä pinssi reppuun kiinni ja anna mennä, elä ja anna elää ;) Valittajille voi iskeä aina luun kurkkuun tai vain pitää omassa arvossaan.

      Toivottavasti ilmapiiriin tulisi muutosta, koska tietynlainen tuomitsevaisuus vain saa ihmiset lopettamaan aika helposti. Usein itsekin miettinyt onko tässä mitään järkeä, kun aivan sama mitä tekee niin joku valittaa. Kuitenkin tärkeintä on minkä tekojen kanssa pystyy itse elämään :)

      Oikein mukavaa viikonloppua Larissa ja iso kiitos kommentistasi!

      Poista
  3. Hyvä teksti! Tätä aihetta käsitellään usein myös YouTuben englanninkielisessä vegaaniyhteisössä, jonka juttuja seuraan suurella mielenkiinnolla. Siellä on varsinkin viime aikoina puhuttu paljon käsitteestä "fake vegan", josta sinunkin tekstisi kertoo; eli kun käyttää vaikkapa villasukkia, ja vieraiden luona syötävät kasvikset onkin paistettu voissa öljyn sijaan, ihminen ei enää ole vegaani. Tai vielä pahempaa, hän ei todellisuudessa koskaan ollut vegaani. Siis vegaanipoliisien mielestä. Vegaanipoliisien mielipiteet kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa (niin kuin olet tehnytkin), sillä koko touhu eli muiden tuomitseminen on kovin kypsymätöntä ja kertoo todellisuuden tajun puutteesta. Maailmassa kun on tärkeämpikin asioita kuin sen pohtiminen, onko jossain tuotteessa oleva D-vitamiini eläin- vai kasviperäistä. Itseäni surettaisi paljon enemmän esim. se, että tietäisin jonkun lapsiorjan poimineen syömäni vegaanisen suklaan kaakaopavut kuin se, että söin voissa paistettuja kasviksia. Toisin sanoen "täydellinen vegaanius" ei ole pelkästään mahdotonta, vaan myös tarpeetonta, eikä veganismi ole vastaus kaikkiin maailman ongelmiin, ja näiden tiettyjen eläinten rakastajien pitäisi edes joskus rakastaa myös muita ihmisiä, ja olla huolissaan heidän hyvinvoinnistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella hyvästä kommentistasi! Vegaanipoliisit voisivat työntää päänsä hyvin syvälle johonkin pimeään paikkaan ja kasvaa hieman, maailmassa todella on niin paljon tärkemäpiä asiota! Turhaan taisin pelätä aiheesta kirjoittamista :) Tuo sanomasi "täydellisen vegaaniuden" oleminen tarpeetonta on aivan totta ja todella hyvä pointti!

      Poista
  4. Hyvä teksti! Olin muuten aivan varma, että olet Emmi (koska Lemmi). Moikka vaan Emilia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina! :) Vaihdoin Lemmistä oikeaan nimeeni, jotenkin on aika jättää nimimerkki taakse elämässä ja jatkaa omallani. Lempinimeni on itseasiassa lapsesta asti ollut Emmi ja muualla kuin työelämässä ei minua koskaan ole muuksi sanottu, tämä on aiheuttanut myös hämmennystä itsessäni ja muissa. Luokkalaiseni muinoin sanoivat sijaisopettajalle ettei meillä ole Emiliaa luokalla, onneksi havahduin sillä hetkellä omista maailmoistani kun en Emilia nimeä itsekään tunnistanut. :)

      Poista
  5. Olipa hyvä teksti, ihan loistava. Valotti ainakin itseäni siitä että ei sen tarvitse olla NIIN ehdotonta tai että juuri mitään pisteitä ei lasketa... Oon haaveillut kauan että meidän perheessä jätettäisiin liha pois ruokavaloista, yllättäen mies on ihan toista mieltä. Voisin ehkä alkaa myydä hänelle aihetta jos edes yksi viikko kuussa syötäisiin niin ettei lihaa käytettäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos kauniista kommentistasi <3 Lokeroiminen voi olla todella ahdistavaa ja varsinkin se ehdottomuus jo pelkästään sanana alkaa kuristamaan kurkkua. Jokainen tekee juuri sen mihin itse pystyy ja mielestäni pelkästään kasvisruokapäivä viikossa on hyvä alku, saati sitten viikko kuukaudesta, joka on jo loistavaa! Toivottavasti saisit "myytyä" hänelle ajatuksen, kokeilkaa ainakin kerran lihaton viikko jos ei muuta :)

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Mä olen itse "vain" lakto-ovo. En varmaan pystyisi vegaaniksi saakka muuttumaan. En ole aiemmin ollut tietoinen vegaanien "sodasta". Hyvä, että sinä olet miettinyt asian puhki ja toimit omatuntosi mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vegaanien ryhmään vääntämään joka asiasta :D Olen katsonut paremmaksi olla osallistumatta tai edes lukematta keskusteluja, kun usein se tuppaa menemään negatiivisen puolelle ja ihmisille tunteisiin.

      Maailma ei tule koskaan olemaan täysin vegaaninen ja jo pelkästään lihan lautaselta pois jättäminen on mielestäni todella iso teko! Ei veganismi kaikille sovi :)

      Kiitos kommentistasi Minttu ja ihanaa viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥