Kiinnostaako minimalismi? Vaikka Konmaritus ja minimalismi eivät ole sama asia on vähempään siirtyminen ollut meillä muodissa viimeisen vuoden ajan. Myönnän, että Konmarin metodeista osa jäi elämään meille todella vahvasti ja sitten taas on se puoli josta on jo luovuttu. Kalle tykkää edelleen t-paitojen viikkauksesta pystyyn, mutta minä luovuin lipastosta vaatesäilytyksestä ja valtasin maalaustarvikkeiden tilan kaapista omille vaatteilleni. Uskomatonta, mutta kahdelle hyllylle mahtui kaikki oleellinen (paitsi mekot), mitä nyt alemmalla on vielä muutamassa pikku lokerikossa uimakamppeita ja urheilukuteita sekä talvikausivaatteita.
Eniten meillä tilaa vie minun mekkokokoelma, joka alkaa myös allekirjoittaneen mielestä olla liian komea. Kaikki mekot ovat henkareissa henkarikaapissa ja siinähän se vaatekirjo jo sitten olikin. Muutama vuosi takaperin ei olisi riittänyt kaksi hyllyä + vaaterekki oleellisille, vaan hyllyjä olisi pitänyt olla ainakin neljä ja rekkikin aika paljon pidempi. Huh! Pakko siis itsekin myöntää, että eteenpäin ollaan tultu ja kaiken aa ja oo siistissä vaatekaapissa on se viikkaaminen. Aivan se ja sama käytetäänkö Konmarin metodeja vai ei, jos ei ole tiukkaa kuria näyttää kaappikin pian siltä.
Hieman taisin taas suistua raiteilta, sillä minun piti pelkästään tulla teille suosittelemaan pirun hyvää dokumenttia! Jo hyvän aikaa sitten suosittelin Instagramin puolella teille dokumenttia Netflixistä nimeltään Minimalism: A Documentary About the Important Things . Vaikka tavaroiden määrä on liki puolittunut muutosta, sitä silti on kaapit täynnä kaikkea turhaa, josta vain haluaa eroon. Olen keräilijä luonteeltani ja yksinkertaisesti pidän liikaa kauniista esineistä. Toki niin kauan kuin niistä on iloa minulle eivät ne ole turhia, mutta sitten taas tuo kellarillinen tavaraa, josta en edes muista mitä siellä on! Tarvitseeko sitä todella?
Tuossa dokumentissa kerrottiin mielestäni kivasti erilaisten ihmisten tilanne mistä on lähdetty ja mikä on tilanne nyt minimalismin ajatusmaailmaan siirtyneenä. Koenkin hyvin vahvasti, että tuossa on suuri henkinen ahaa elämys takana! Aloin haaveilemaan pienestä mummonmökistä, siitä että oppisi elämään vain tarpeellisella ja käyttämään tila hyödyksi. Muutama erityinen tilanne tuli dokumenttia katsoessa; ihmiset eivät ole onnellisia oravanpyörässä ja raha tai tavaran määrä ei tee onnelliseksi. Ei se määrä, vaan laatu. Minkä hinnan maksat pitkistä työviikoista, vaikka tilipussi olisikin pyöreä? Kuinka paljon tilaa oikeasti tarvitset ympärillesi, voisiko pieneen tilaan mahtua kaikki oikeasti oleellinen? Kaikesta ei tarvitse luopua ja jokainen tekee valintansa itse. Haluan mennä kohti minimalismia, vaikka se näin hamsterina olisikin vaikeaa. Hiljaa hyvä tulee.
Kiitos vinkistä, vaikuttaa mielenkiintoiselta dokumentilta! Itseäni kyllä kiinnostaa minimalismi, vaikka minimalistiksi minusta ei ole. On tiettyjä asioita, joista pidän kovasti, ja joita meillä löytyy, kuten kauniita esineitä, taide- ja askartelutarvikkeita, muistoesineitä, kirjoja ja muita harrastusvälineitä. Silti, KonMarin myötä olen hennonut luopua paljosta ja päässyt edes hivenen eroon taipumuksesta hamstrata kaikenlaista. :)
VastaaPoistaP.S: MMeilläkin on häkkivarasto, jonka kimppuun pitäisi käydä... Puistattaa pelkkä ajatuskin. :D
Mulla on kanssa kova fiilis siitä, että täydelliseen minimalismiin minusta ei ole toisin kuin vaikkapa tuosta miehekkeestä jota materia ei kiinnosta. Konmari antoi kyllä hyvän alkusysäyksen tuolle matkalle :) Kiitos kommentistasi Niina!
PoistaTää kannattaisi jokaisen katsoa, niin hyviä pointteja tuossa dokkarissa! Itsekin pidän kauniista esineistä ja ennen olen ollut hyvinkin materialistinen, mutta parempaan suuntaan on menty vuosi vuodelta. Ja itseasiassa käyn kyllä kaapit läpi useaan kertaan vuodessa, sillä ahdistun liiasta ja "turhasta" tavarasta. Olen viime vuosina kuitenkin ystävieni johdosta tajunnut, että vaikka toisin tuntuu, niin meillä on oikeastaan aika vähän tavaraa (verrattuna moneen muuhun). Monet ovat kehuneet, että meillä on aina kaikki hyvin järjestyksessä ja ihmetelleet missä kaikki "roina" on. Noh, ei meillä pahemmin ole sitä roinaa. Eräs ystävä myös viime vuonna muutettuamme kierteli uudessa asunnossamme ja totesi vaaatehuoneen kohdalla, että "ompa vähän vaatteita, onko tossa muka teidän molempien vaatteet?". Ja siis ihan hyvällä sanoi ja otin sen myös ehdottomasti hyvällä, siinä tuli iloinen fiilis että olen onnistunut hyvin karsimisessa :) Varastossammekaan ei enää ole pahemmin tavaraa, itseasiassa olemme ottaneet muidenkin tavaroita sinne säilytykseen kun meillä siellä on hyvin tilaa kun muilta loppuu kesken :D
VastaaPoistaMuutettuamme Tampereelle karsin tavaran määrän melkein puoleen (!!!). Edelleenkin on kaapeissa hyvin tilaa ja nyt kun oli taas kirppispöytä sai vielä vähän lisää luovuttua. Tällaiselle ihmiselle, joka luo kaikkeen tunnesiteen on vain välillä aika hankalaa tavaroista luopuminen.. Teidän tavaran määrä kuulostaa todella pieneltä, wau! Kiitos kommentistasi Susanna <3
PoistaMinimalismi kiinnostaa kyllä! Yritän aina miettiä Nuuskamuikkusen lausahdusta siitä, että hän omistaa kaiken näkemänsä mielessään, eikä kaikkea tarvitse mukanaan raahata (tai sinnepäin) :D
VastaaPoistaAhh tuo viisas Nuuskamuikkunen! Juuri näin :) <3
PoistaOon jo pitkään halunnut katsoa tuon dokumentin, täytyy kyllä muistaa katsoa pian kun opiskelukiireet alkaa pikkuhiljaa hellittää! :-)
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi! Olisin kyllä mielelläni mennyt vielä pintaa syvemmälle, mutta tuossa tuli hyvin monien eri ihmisten näkemys asiasta esille. :)
PoistaTodellakin kiinnostaa! Voi kun olisin aikaa ja sitä oikeaa fiilistä lähteä karsimaan tavaraa... Luin Konmarin ja saman tien kirjasin itelleni listan, mitä pitäis karsia. Tuoteryhmiä tais tulla kymmenisen, kaksi olen selättänyt. Kiitos vinkistä, aion katsoa tuo dokumentin heti kuin mahdollista! =)
VastaaPoistaHei kahdeksan enää jäljellä! Onneksi noita voi käydä läpi aina jos ja kun inspiraatio löytää tiensä teille, ei ole pakko kerralla :) Pitäisi käydä oma vaatekaappi kyllä lävitse taas Konmarin metodein ja karsia kaikki, joka ei aidosti ilahduta minua. Kiitos kommentistasi Taru!
PoistaKiinnostaa kyllä, varsinkin kun sattui useampi muutto muutaman vuoden sisään niin kummasti alkoi katsella omaisuuttaan kriittisemmin. Muutama vuosi kalustetuissa vuokra-asunnoissa (ulkomailla, ei pelkoa että kukaan loukkaantuisi seuraavista paljastuksista) oli myös silmiä avaava kokemus: mihin tarvitaan 11 huonoa teflonpannua, yli 50 mukia tai 5 puolillaan olevaa pulloa lasinpesuainetta?
VastaaPoistaTäysin minimalistiksi minusta ei ole, mutta enää en hilloa kaikkea pahan päivän varalle vaan hankkiudun surutta eroon ylimääräisestä, jopa niistä aiemmista kompastuskivistä eli kirjoista, lehdistä ja DVDstä. Enkä varsinkaan enää kanna kotiin yhtä paljon tavaraa kuin ennen, se taitaa olla tärkeintä :) Tavoite on, että kotona ei olisi mitään mitä koen ylimääräiseksi, mutta siihen on vielä matkaa kun useammassakin kategoriassa (esim. kosmetiikka ja tietyt vaatteet) metodina on loppuun kuluttaminen eikä eroon hankkiutuminen kun tuotteet sinällään ovat mieluisia, niitä on vain liikaa.
Ja kiitos vinkistä, pitää laittaa tuo dokumentti katsomis-listalle :)
Nimenomaan tuo ettei kanna kotiin sitä turhaa tavaraa taitaa olla avainasemassa tässä hommassa. Eihän sillä tavaran poistamisella ole mitään ideaa jos samaa aikaa lappaa uutta ikkunoista ja ovista sisään. Todella hyviä oivalluksia! Kiitos kommentistasi :)
Poista